Hoitotyöläiset! Mitä et suostu tekemään raskaana? Mun tilanteeni..
Työskentelen kotihoidossa iltavuorossa ja joudun käymään ms-asiakkaan luona, joka asuu kotonaan. Koti on pieni ja ahdas, työskentelytilaa on äärimmäisen vähän ja työasennot akrobaattisia. Asiakas on pitkä ja ylipainoinen, täysin vetelä, jota liikutetaan nostolaitteilla ja pyörätuolilla.
Hän on mielettömän tarkka kaikesta, kaiken pitää olla millilleen oikein ja suorassa, muuten alkaa kamala haukkuminen ja kiukuttelu. Käytöksessä on neuroottisia piirteitä: "laita maton reuna samalle viivalle kaakelin sauman kanssa" jne. Kun hän seisoo seisomatuolissa, pitää "nilkkoja pyöritellä" ja asetella jalkoja alustalla miljoonaan kertaan milli sinne milli tänne.. Mikään asento ei ole tuolissa hyvä, vaan häntä pitää nykiä ja nostaa ja repiä edes takaisin.
Kolhin itseäni paikassa sinne tänne, kun kompastelen ja maha ottaa tielle kapeissa tiloissa. Mihinkään järjestelyihin esim. huonekalujen sijoittelussa asiakas ei suostu. Esimies on saamaton nössö, joka ei uskalla pistää rajoja asiakkaalle. Minut hän pakottaa käymään paikassa ja kehottaa vain työskentelemään ergonomisesti. Ai miten?? Kyseisessä kämpässä se on mahdotonta. Paikassa käydään hoitajakaverin voimin, mutta siltikään nostoja ja riuhtaisuja ei voi välttää.
Joka käynnin jälkeen supistelee ja repii alavatsasta.
Kommentit (10)
Tosin olin vanhuspuolella palvelutalossa...esimies ei ottanut kuuleviin korviin kipuja ja supisteluja ja aina ei työkavereistakaan saanut apua. Sitten alkoi ruskea vuoto ja marssin lääkärille. Sain samantien sairaslomaa loppuajaksi eli viikolta 30 eteenpäin.
no musta noi ei ole esteitä työnteolle, JOS kyseessä on normaaliraskaus ja selkä kestää. Itse olen ollut kotihoidossa työssä ja nostanut/siirtänyt asiakkaita jopa yli 30rvk.
no musta noi ei ole esteitä työnteolle, JOS kyseessä on normaaliraskaus ja selkä kestää. Itse olen ollut kotihoidossa työssä ja nostanut/siirtänyt asiakkaita jopa yli 30rvk.
Olen itse sh ja töissä yliopistosairaalassa vuodeosastolla jossa joutuu nostamaan ja siirtämään vammapotilaita ja ergonomia on joskus hakusassa potilaan vammojen vuoksi. Raskausaikana ja varsinkin lopussa, työkaverit hoitivat raskaimmat siirrot. Ja ihan omasta halustaan.
Älä ota riskiä, varsinkin jos sinua supistelee. Töitä ehdit tehdä elämässäsi vaikka kuinka paljon vielä, mutta lapsesi on ainutkertainen.
yhteyttä liittoon ja kysy sieltä mitä mieltä ovat. Itse olen myös kotihoidossa töissä, ja raskauden loppupuolella työvuoroissani ei ollut yhtään iltavuoroa tai viikonloppua, koska niissä vuoroissa ollaan yksin eikä raskaampia käyntejä voi siirtää muille. Ja itse en pyytänyt tätä järjestelyä, vaan kotihoidon ohjaaja (joka itsekin oli raskaana ja tiesi, kuinka raskasta työ ison mahan kanssa voi olla) ilmoitti, että jos minulla ei ole mitään sitä vastaan, hän laittaa minut tekemään pelkkiä arkiaamuja. Yhden viikonlopun varallaolo osui minulle, mutta senkin työkaverit sopivat keskenään, joten en sitäkään joutunut tekemään.
olen törmännyt juuri samantyyppiseen ihmiseen, mutta taitaa olla tuo neuroottisuus aika tyypillistä mslle. ja sitten asiaan, mielestäni sinun ei pidä käydä tuolla, jos vähääkään supistelee tai tulee huono olo. minulla oli asiakas, jonka luona haisi niin tupakalle ja ihmispaskalle, ja sain vapautuksen tuosta työstä, koska oksensin rankasti käynnin aikana/jälkeen. tällä hetkellä viikkoja on 15 ja kohonneen verenpaineen vuoksi en saa nostella enkä tehdä staattisia töitä, enkä esim kylvetä/saunota. nämä asiat on työnantajan kanssa sovittu, hänen on järjestettävä kevyempiä paikkoja minulle. tai ainahan voi jäädä saikulle, raskautta ei kannata riskeerata.
ja ellei ymmärrä hyvällä, niin menet lääkärille ja pyydät lausunnon niistä työtehtävistä, joista sinut tulee raskauden vuoksi vapauttaa - voi laittaa sinut kyllä sairaslomallekin supistelujen takia.
Aikoinaan olin raskaanaollessa vanhainkodissa töissä ja öisin siellä yksin valvomassa, kun isokokoinen asukas oli tullut sängynlaitojen yli ja röhnötti lattialla - en todellakaan yrittänyt saada häntä sänkyyn vaan siirsin patjan ja petivaatteet lattialle, jossa asukas sai nukkua loppuyönsä. Aamu- ja iltavuoroissa ei ollut ongelmia, kun töissä oli muitakin - nostelemaan pystyin kyllä ihan loppuun asti, kun ei ollut ennenaikaisia supistuksia.
Olemme hoitoTYÖNtekijöitä, emme hyväntekijöitä! Neuvolaan vaan ja supisteluista valittamaan ja saikkua hakemaan. Onnea odotukseen!
Minusta se on raskaana olevan velvollisuus huolehtia omasta ja tietenkin vauvan hyvinvoinnista. Ei voi olettaa, että työkaverit suostuvat tekemään raskaimmat työt. Silloin, jos ei jaksa / pysty työtään hoitamaan, on jäätävä sairaslomalle.
vaarallsien potilaiden hoitoon
ainakin omalla osastollani otetaan hyvin huomioon raskaanaolevat
työjaossa asiat jo huomioidaan
eli pidä vaan puolesi, ei sitä pidä kukaan muukaan
eli puhu työnjaosta esimiehelle
vauvasi vointi on tärkeintä sinulle tällä hetkellä
ja onko sitten parempi jäädä kokonaan sairaslomaale, kun jos ei voida työnjaollisesti asiaa hoitaa