50- ja 60-luvulla naisylioppilaista tuli melkein pelkästään opettajia?
Vai miten on, kun tuntuu, että isovanhempieni ikäluokassa (30- ja 40-luvulla syntyneet) kaikki yliopistossa opiskelleet naiset ovat olleet opettajia, varsinkin kieltenopettajia.
Kommentit (6)
No tietenkin, koska silloin voitu kuvitellakaam mitään naisinsinöörejä, arkkitehteja tms. Joku lääkärikin oli jo siinä ja siinä.
Opettaja lienee ollut niitä harvoja akateemisia ammatteja, joita pidettiin tuolloin naiselle sopivina. Samoin kielten opiskelua on aina pidetty naisten juttuna ja naisia luontaisesti sille puolelle soveltuvina.
Luokanopettajaksi tai siis kansakoulun opettajaksi ei kyllä opiskeltu yliopistossa tuohon aikaan. Opettajat valmistui seminaarista. Muilla aloilla oli kyllä naisia yliopistoissa.
Vierailija kirjoitti:
Luokanopettajaksi tai siis kansakoulun opettajaksi ei kyllä opiskeltu yliopistossa tuohon aikaan. Opettajat valmistui seminaarista. Muilla aloilla oli kyllä naisia yliopistoissa.
Kansakoulujen lisäksi oli oppikouluja, eikä niissä millään seminaaripohjalla opetettu.
Kyllä opettajat olivat yliopistossa opiskelleet, mutta yleistä oli opiskella vain kandiksi. Siitä saattoi päästä 3 vuodessa opettajan arvostettuun ammattiin ja varmaan leipään. Oli toki muitakin kuin kieltenopettajia. Minulla oli opettajina sekä naisia että miehiä, suurin osa taisi olla naisia. Kieltenopettajia, biologian, maantiedon opettajia jne, mutta meidän koulussa myös matematiikan, kemian ja fysiikan opettajat olivat kaikki naisia koko kouluaikani. Kirjoitin ylioppilaaksi 80-luvulla, joten opettajani, ne vanhemmat, olivat just 30- ja 40-luvulla syntyneitä.
Varmaan aika vähän naisia opisleli tuohon aikaan lääkiksessä, oikeustieteellisessä, puhumattakaan teknisessä korkeakoulussa. Varmaan se opettajaksi valmistuminen oli se yleisin tie.