Lue keskustelun säännöt.
Köyhän ystävän rahallinen auttaminen
29.12.2020 |
Kaipailisin vinkkejä pienituloisten ystävien rahalliseen auttamiseen. Rahan tarjoaminen tuntuisi kuitenkin hyvin kiusalliselta, enkä oikein tiedä miten lähestyä aihetta.
Hieman taustaa tilanteeseen: Olen muutama vuosi sitten hyväpalkkaiselle alalle valmistunut ja pääsin heti valmistumisen jälkeen oman alani töihin ja saan myös ihan hyvää palkkaa (4 300 brutto ja vähän päälle 3000 netto). Olen nuori eikä minulla ole aikomuksia hankkia lapsia ja kuukausittaiset menoni ovat pienet, ei ole autoa eikä lainoja, ainoastaan vuokra ja muut asumismenot joihin menee 650€/kk. Tämän lisäksi säästän ja sijoitan, mutta käyttörahaa jää silti reippaasti käteen kaikkien menojen jälkeen. En ole kuitenkaan mikään "rikas", mutta hyvätuloinen.
Kaikki ystäväni eivät kuitenkaan ole samassa tilanteessa. Muutama on "ikuisuusopiskelija", elävät tukien varassa, yksi kaveri sai parikymppisenä lapset ja on yh ja tällä hetkellä työtön, yksi on pitkällä hoitovapaalla jne. En ole koskaan ajatellut että ystävissäni olisi köyhiä, sillä opiskeluaikoina kaikki olivat yhtälailla persaukisia, juotiin halpaa kaljaa yksiöissä jne.
Tänä jouluna olen lahjoittanut jouluruoat muutamalle vähävaraiselle perheelle fb-ryhmän kautta ja kun tämä tuli puheeksi tuon yh-kaverini kanssa huokaili hän, että voi miten hienoa, hänen pitäisi liittyä johonkin sellaiseen apuryhmään, sillä ei ollut ollut varaa ostaa tänä jouluna joulukinkkua. Olin todella hämmästynyt, en ollut tajunnut että hänen rahatilanteensa on noin huono. Teki mieleni siinä hetkessä sanoa, että käyn hakemassa sulle kauppakassillisen ruokaa, mutta jotenkin se tuntui aivan liian kiusalliselta. Tuntuu typerältä, että kuitenkin vieraille ihmisille pystyin ruokakassin lahjoittamaan.
Kysynkin, olisiko teidän mielestä kiusallista tarjota pienituloisille ystäville rahallista apua? Ihan suoraan rahana tai vaikka ruoka-apuna. Minulle esim. 50€ on tässä elämäntilanteessa pieni raha, mutta osalle ystävistäni se on paljon. Ei pelkästään tälle yh-ystävälle, vaan myös muutamalle lapsettomalle ystävälleni, jotka tuntuvat nyhjäävän aina vaan kotona(no nyt tietysti kaikki nyhjäävät) kun ei ole varaa ikinä tehdä mitään. Voisin ihan hyvin tarjota vaikka ravintolaillan, teatterin jne. illan ystävilleni, mutta pelkään että he näkisivät senkin "almuina".
En haluaisi asettaa itseäni mitenkään ylempään asemaan ystäviini nähden, mutta tuntuu tyhmältä että minulla olisi varaa auttaa heitä, mutta se ei jotenkin silti tunnu sopivalta.
Joten, jos jollain on antaa vinkkejä mitä tällaisessa tilanteessa tekisi, niin kertokaa!
Kommentit (27)
Laita ne ketjulla kiinni tolppaan ja anna pieni haitari. Kun soittavat sitä ja tanssivat niin lahjoita pari kolikkoa.
Eiköhän tämän provon aika ole jo ohi eikä se tekohengittämällä enää toivu. Pisteet kuitenkin loputtomasta tekstin määrästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa kun haluat auttaa ystäviäsi. Ihmiset ovat kovin erilaisia ottamaan apua vastaan.
Jos viet ystävällesi hyvän uudenvuodentoivotuskortin ja kuoharin (laita mukaan lahjakortti S-markettiin). Jos kaveri menee hämilleen niin sano, että tulet kahville sitten joku kerta. Voit sanoa, että sait joululahjaksi niin monta lahjakorttia, että yhden voi antaa pois, että ei mene vanhaksi. Jos ystäväsi on hyvä jossain mitä pystyy tekemään helposti niin pyydä sitten apua siihen (esim juurikin joku maalaus, ompelu, runon kirjoitus tms.)
Pistä nyt hyvä ihminen omiin säästöihin, koskaan tiedä jos sairastut, työt loppuu tai ihan mitä tahansa... Ja ylpeys se on köyhälläkin, kerro että haluat auttaa muttet tuputtaa. Sano että sulta irtoaa satanen pari aina jos vaan tarve on. Ja kun menet kylään, vie kauppakassi mukanasi, jossa on kahvipullan lisäksi lihaa ja yh:n lapsille jotain kivaa extraa.
Tämä ei nyt ollut provo, vaikka hieman loppuunkaluttu aihe onkin. Tarkoituksena oli pyytää vinkkejä, miten auttaa ystäviä juurikin ei-nöyryyttävällä tavalla. Vai onko sellaista lainkaan? En haluaisi myöskään mitenkään "salaa ujuttaa" apua, koska pelkään että sen läpi näkisi niin helposti.
Ap
Olen maksanut pienituloiselle ystävälleni kylpylä ja elokuvalippuja ja kyydittänyt häntä ilmaiseksi moniin tapahtumiin ja esimerkiksi yhdistyksen kesäpaikkaan saunoaan, uimaan ja kahvittelemaan.
Suhde alkoi muuttua minulle rasittavaksi, kun hän alkoi käyttää minua taksina ja tarvita liian usein kyytejä. Kyytien lisäksi olisi pitänyt olla myös kantoapuna kauppareissuilla ja kun hän vei kirjakerhokirjojaan ja liikoja vaatteitaan ja koriste-esineitään kirppispöytäänsä.
Rahaa hän ei koskaan suoraan pyytänyt, mutta puhui vihjailevasti esimerkiksi kun oltiin messuilla ja tuli kuulutus 20 euron hintaisesta lohikeitosta, että hänellä on kova nälkä. Minullekin 20 euroa pelkästä lohikeitosta on liikaa saati että kustantaisin keiton kaverillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva idea voi olla just viedä ulos syömään tai leffaan tai jotain vastaavaa, johon muuten ei varmasti ole varaa. Ja jos on synttärit tai jokin muu merkkipäivä, niin voi viedä lahjakortin tms 😊
Sit kun ravintoloihin pääsee, vie syömään. En antaisi rahaa suoraan tai ees tarjoisi. Se nyt vaan tuntuu aina nöyryyttävältä, on tilanne mikä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse olen auttanut rahapulas olevia esim. laittamal postiluukusta, kortin ja sinne rahaa. ei kiusallista keskustelua tarvi käydä.kirjota et lahja sinulta.
kassi säilyvää ruokaa on myös hyvä lahja esim.opiskelijal samoin kylpytuotteet. moni köyhä ei kehtaa kertoo ystävil et ruoka ja rahat loppu eli eivät halua käyttää ystäviä hyväksi siksi eivät kerro mut kyllähän se näkyy se köyhyys.
kun opiskelin itse oli välil pulaa ruuasta. nyt töis ja yritän muistaa vähävaraisia.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei nyt ollut provo, vaikka hieman loppuunkaluttu aihe onkin. Tarkoituksena oli pyytää vinkkejä, miten auttaa ystäviä juurikin ei-nöyryyttävällä tavalla. Vai onko sellaista lainkaan? En haluaisi myöskään mitenkään "salaa ujuttaa" apua, koska pelkään että sen läpi näkisi niin helposti.
Ap
Tunnet varmaan ystäväsi meitä paremmin. Emme voi täällä tietää miten suhtautuvat.
Ehdotan että alat jutella heidän kanssaan avoimesti raha-asioista. Ette ilmeisesti ole ennen tehneet sitä. Silloin saat vähän vihjettä, mikä on ystäviesi asenne. Itse en ikinä menisi tyrkyttämään kenellekään köyhäinapua enkä ottaisi sitä itse. Mutta moni muu ottaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosioekonomisten luokkien välinen ystävyys on yllättävän vaikeaa, joten ole todella hienovarainen asian kanssa! Minulla on harmillisesti osa ystävyyssuhteista päättynyt tuloeroihin. Huomasin, että pienituloisten ystävieni oli vaikea myöntää omaa köyhyyttään ylpeytensä takia, eivätkä enää tulleet mukaan rientoihin kuten yhteisille mökkireissuille, ravintoloihin tai lomamatkoille. Eivät myöskään kelpuuttaneet, jos yritin tarjota, että minä maksan
Vierailija kirjoitti:
Pistä nyt hyvä ihminen omiin säästöihin, koskaan tiedä jos sairastut, työt loppuu tai ihan mitä tahansa... Ja ylpeys se on köyhälläkin, kerro että haluat auttaa muttet tuputtaa. Sano että sulta irtoaa satanen pari aina jos vaan tarve on. Ja kun menet kylään, vie kauppakassi mukanasi, jossa on kahvipullan lisäksi lihaa ja yh:n lapsille jotain kivaa extraa.
Minäkin säästäisin, ostaisin asunnon jne. Mutta jos rahaa on edelleen liikaa niin tekisin näin kuten yllä. Ei kuitenkaan pitkällä tähtäimellä ole hyvä, että sinusta tulee kaverin elättäjä, eli miettisin tarkkaan mihin apuun lähtisin. Lasten synttärilahjat voi olla jotain ekstrakivaa ja ruokakassi jne, mutta jos sama jatkuu vuosia vääristyy teidän suhde väistämättä ja ystävä voi alkaa mielistelemään koska tietää että sinulta saa rahanarvoisia juttuja. Eli miettisin tarkkaan mihin lähtisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkäaikaistyötön ystäväni asuu toisessa kaupungissa. Tapaamme harvakseltaan. Nykyisin tarjoan lounaan kun näemme. Jos tapaamme ennen joulua, saatan antaa lahjakortin. (Aikaisemmin esim. lahjakortin saattoi maksaa ja hän pystyi sen noutamaan kotikaupungissaan, nyt se kai lähetettäisiin mutta en ole täysin varma menisikö luotettavasti perille)
Lahjakortti on minusta fiksuin, sillä voi ostaa mitä haluaa / tarvitsee.
Voithan esim. auttaa tätä yh-ystävääsi lapsineen viemällä heidät joskus syömään jonnekin tai järjestämällä kesäaikaan piknikin, johon hommaat syötävät koko porukalle. Tai viemällä porukan huvipuistoon, kun korona loppuu. Rahan vastaanottaminen on monelle vaikeaa. Ja toisaalta, auttamisessa voi joskus myös olla se ongelma, että jos siitä tulee säännöllistä (esim. rahan antaminen), sitä on vaikea lopettaa ja joku voi käyttää sitä myös väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ollenkaan noloa. Itse ilahtuisin, jos joku haluaisi tarjota jotakin tai antaa vaikka rahaa kauppaan. Olet ihana ystävä.
Osta ennemmin jotain ystävältä. Jos on eläimiä, pyydä hoitamaan rahallista korvausta vastaan kun olet lomalla, osaako kaveri neuloa tai ommella? Maksa tarvikkeet sekä hyvä palkkio. Osta kaverilta kasvien pistokkaita, osta remppausapua, maalausapua, mitä nyt kaverisi osaakaan tehdä.
En antaisi rahaa tai alkaisi maksamaan huvituksia, olisi vaivaannuttavaa lahjan saajalle pidemmän päälle. Vielä joku yhdessä kokkaaminen viinien kanssa kaverin maksama olisi ok.
Tarjoa lainaa ja kerro, että maksaa kun jaksaa - siis odotuksella, ettei tarvitse maksaa.
Tuntemattomana lahjoittaminen voisi toimia tai sitten tuliaiskassin vieminen kahvilla käydessä. Rahan antaminen suoraan ei ole järkevää, koska se vääristää suhteen ja voi aiheuttaa muita ongelmia. Meillä esimerkiksi autettu sukulainen alkoi valehdella saadakseen rahaa.
jos ei ole provo, niin....
auttaa voi, mutta muista, että auttamisesta voi olla taakka, jos ystäväsi alkavat odottaa sitä ja pitää sitä automaationa. itse ehkä antaisin yksinhuoltajan lapselle jonkun tarpeellisen syntymäpäivälahjan, kuten uudet talvikengät yms.
itse kyllä verhoilisin lahjakortit jotenkin, esim. juuri "sain kaksi lahjaksi samaan paikkaan, tässä, saat toisen". tuosta on se hyöty, että ystäväsikin pitää sitä yllättävänä, ja ei ala olettaa että autat aina. .l
Jaa, kyllä mulle voisi antaa vaikka kymppitonnin eikä ole yhtään kiusallista. Raha on rahaa.