Lue keskustelun säännöt.
Masennuksen määrittelyn mahdottomuus; täysin subjektiivista
vääntäkää rautalangasta
23.12.2020 |
Miksi masennus on tautiluokituksessa? Juu, tiedän kyllä, ettei se ole siinä luokituksessakaan tautien listassa, vaan häiriöiden, mutta silti. On mahdotonta määritellä masennus, kun mitään objektiivista vertailupistettä ei ole.
Osalle se tilanne mikä oikeuttaisi masennus-diagnoosiin on vain normaalia elämää. Osa taas menee tilanteen takia lääkärin vastaanotolle, jossa se medikalisoidaan masennukseksi. Molemmat ihmisryhmät ovat ulkoa käsin arvioituna ja toimintakyvyltään samanlaisia. Ero on henkilökohtaisessa määrittelyssä.
Sitten taas jos masennus on aivokemioiden poikkeavuus, kuten väitetään, miksi diagnoosikriteerinä ei ole objektiivista löydöstä, esim. verikoetulos? Eihän muitakaan sairauksia diagnosoida sillä perusteella että kysytään "miltä susta tuntuu?".
Miksi semmoista verikoetta tai kuvantamismarkkeria ei vain ole pystytty kehittämään? Jossain kohtaa mättää.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Ei henkisille ongelmille voi olla mittaria, kuten verenpaineelle.
Lääketieteen mukaan on. Mikä on se syy, että kokeita tehdään tieteessä mutta niitä ei tehdä potilaille? Eikö väärä/turha diagnosointi tule myös kalliiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ihminen ei pysty nousemaan sängystä vaikka olisi fyysisesti terve, tai yrittää itsemrhaa niin pitäisikö siis kuskata johonkin aivojen kuvantamiseen? Kuskataan kuvauksiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei henkisille ongelmille voi olla mittaria, kuten verenpaineelle.
Lääketieteen mukaan on. Mikä on se syy, että kokeita tehdään tieteessä mutta niitä ei tehdä potilaille? Eikö väärä/turha diagnosointi tule myös kalliiksi?
No mitä veikkaat miten kalliiksi tulee jos jokainen masennusepäily pitää aivokuvantaa ja verikokeet tutkia?
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen ei pysty nousemaan sängystä vaikka olisi fyysisesti terve, tai yrittää itsemrhaa niin pitäisikö siis kuskata johonkin aivojen kuvantamiseen? Kuskataan kuvauksiin?
Hyvin pienellä osalla masennus-diagnosoiduista on taustalla itsemurhayritys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei henkisille ongelmille voi olla mittaria, kuten verenpaineelle.
Lääketieteen mukaan on. Mikä on se syy, että kokeita tehdään tieteessä mutta niitä ei tehdä potilaille? Eikö väärä/turha diagnosointi tule myös kalliiksi?
No mitä veikkaat miten kalliiksi tulee jos jokainen masennusepäily pitää aivokuvantaa ja verikokeet tutkia?
Niinhän se on sairauksissakin. Verikokeet ovat sen väärti.
Kuvantamislöydöksiä kukaan tuskin edes väittää masennuksella olevan. Välittäjäaineteoria on se juttu.
Kuvantamistutkimuksiin eivät pääse sairausepäilyissäkään kuin harvat ja valitut vuosien epäilyn jälkeen tai oireiston pahentuessa radikaalisti eli vaatimukset toki olisivat tiukat.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä. Minä en ole masentunut, mutta joka ikinen lääketieteen ja sosiaalityön ammattilainen, maallikoista puhuattakaan, varmasti määrittelisi minut sellaiseksi. Terveystarkastuksessa kaikki mitattavissa oleva on aivan normaalin rajoissa.
Yhtä laillahan kipu on subjektiivinen kokemus, jota voi olla vaikea todentaa - ihmiset kun kokevat ja reagoivat niin eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä määrittelyksi riitä se, että ihminen ei mielialansa vuoksi suoriudu arkielämän normaaleista toiminnoista, koska ei koe merkityksellisyyttä tai iloa mistään? Tietysti siinäkin on eri asteita, kevyemmässä masennuksessa pystyy sinnittelemään niin ettei välttämättä kukaan huomaa.
Olen samaa mieltä. Masennus on niin epämääräinen käsite, että en itsekään ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Joku ehkä määrittelisi minut masentuneeksi, omasta mielestäni olen vain normaalisti tällainen kuin olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei henkisille ongelmille voi olla mittaria, kuten verenpaineelle.
Lääketieteen mukaan on. Mikä on se syy, että kokeita tehdään tieteessä mutta niitä ei tehdä potilaille? Eikö väärä/turha diagnosointi tule myös kalliiksi?
No mitä veikkaat miten kalliiksi tulee jos jokainen masennusepäily pitää aivokuvantaa ja verikokeet tutkia?
Niinhän se on sairauksissakin. Verikokeet ovat sen väärti.
Kuvantamislöydöksiä kukaan tuskin edes väittää masennuksella olevan. Välittäjäaineteoria on se juttu.
Kuvantamistutkimuksiin eivät pääse sairausepäilyissäkään kuin harvat ja valitut vuosien epäilyn jälkeen tai oireiston pahentuessa radikaalisti eli vaatimukset toki olisivat tiukat.
eri
Vaikeat mt-ongelmat ovat vakavia sairauksia ja yleisiä syitä nuorten eläkkeille, joten eikö ne pitäisi tutkia kunnolla viimeistään jos ruvetaan jotain eläkepäätöksiä miettimään? Miten siihen voi riittää pelkät haastattelut?
Ei henkisille ongelmille voi olla mittaria, kuten verenpaineelle.