Jos anoppisi antaisi sulle 50 euron setelin joululahjaksi

Olin aikoinaan. Anoppi kuollut 18 vuotta sitten.

Olisin erittäin yllättynyt, iloinen ja tyytyväinen! Vuosikausia meni siihen, että opetin pois täysin turhien tavaroiden ostosta. Nyt on ymmärtänyt, että jos jotain haluaa ostaa jouluksi/synttäripäiväksi, otan vastaan ainoastaan suklaata, kynttilöitä, kukkia ja skumppaa. Ja seteleitä, mutta sitä en tietenkään hänelle sanonut, en sano enkä odota rahaa saavani.

Hämmentyisin. Anoppini ostaa joka joulu ihania asioita, joita en ole ymmärtänyt tarvitsevani tyyliin merinovillainen kerrasto (siinä vaiheessa, kun niitä ei myyty jokaisessa puodissa) tai lahjakortti kangaskauppaan, josta en ole edes kuullut, mutta jonka nettisivuilla tajusin sen olevan juuri minun puotini.

Isäpuolen peruslahja, olisin tyytyväinen.

Hämmästyisin suuresti kun en tiennyt, että mulla on anoppi kun ei ole puolisoakaan.

Antaa ja en ole tyytyväinen, koska hän ei ymmärrä, kun sanon, että oikeasti en tahdo häneltä mitään. Kiitän, mutta en käytä. Onneksi seteli mahtuu pieneen tilaan.

Anopilla on tapana tuoda ilman lupaa myös tavaraa ja niistä onkin vaikea päästä eroon. Vie turhaan aikaani ja täyttää kotiani luvatta.

Terveisin, minimalisti, jonka olisi saatava anoppi kuriin. Onneksi korona on estänyt tavaran luvatonta tuontia.

Hyi, ei rahaa lahjaksi. Anoppi ostaa kyllä aina mieluisan lahjan, samoin minä ostan hänelle. Rahasta loukkaantuisin.

Olisin tyytyväinen, tietysti. Ei lahjat ole mikään oletusarvo, olen otettu ja iloinen mistä tahansa muistamisesta.

Anoppini on luvannut sen tänäkin jouluna.

Laitan sen säästötililleni ja maksan sillä auton osamaksun.

En tiedä mitä ajattelisin. Anopilla on pieni eläke, itsellä isompi palkka. Mutta anoppi tahtoo kaikille vain hyvää, joten tiedän, että tulisi sydämestä tuo lahja, enkä kehtaisi varmaan kieltäytyäkään. Yleensä saan jotain itse tehtyä, kuten villasukat, ja arvostan niitä todella ❤️

Ihan ok se olisi.

Viimevuonna sain anopilta lahjakortin hierojalle jossa käyn aina joskus (ja anoppikin on ruvennut käymään kun kehuin tuon hierojan hänelle). Ja tykkäsin tuostakin mutta mielummin rahana niin ei tartte huolehtia hukkaako/unohtaako käyttää lahjakortin jne.

Nyt on kuollut, mutta jos olis eläissään antanut, en, koska en pienituloiselta eläkeläiseltä haluaisi rahaa. Olin hänelle hankala lahjoitettava, koska hän teki paljon sukkia, mutta kun mä tein niitä paljon itsekin. Sanottiin, ettei todellakaan tarvita mitään ja se sopi hänellekin. 

Ihmettelisin todella. Ei anna lahjoja kenellekään

Ei tuo mitään jos tulee viikoksi kylään.

Miettisin, mitä anoppi tulee vaatimaan vastineeksi. Hän ei ole ikinä antanut mitään pyyteettömästi ja ilahduttaakseen.

Vierailija kirjoitti:

Olin aikoinaan. Anoppi kuollut 18 vuotta sitten.

Tuon on täytynyt tapahtua siis vuonna 2002, jolloin euro oli tullut juuri käyttöön Suomessa ja kyseinen anoppi kupsahti pian sen jälkeen annettuaan 50 euron setelin lahjaksi?

Meillä anoppi antoi kolme 50 seteliä, 2 lapsille ja yksi pojalleen. Olisin ilahtunut omastakin. :(

Sen saamme miehen kanssa joka joulu, siis kuoren jossa yksi 50e seteli ja meidän molemman nimet kuoressa. Ei osta pojalleenkaan mitään muuta lahjaa. Ensin ihmetytti, ettei lapselleen mitään omaa lahjaa anna, nyt olen jo tottunut. Miehen olen antanut päättää, mitä rahalla tekee. Tavallisiin laskuihin ja menoihin on mennyt.

Tykkäisin. Meillä anoppi ostaa pelkkää moskaa joululahjaksi mille ei ole mitään käyttöä :(

Riippuu anopista ja tilanteesta.

Joidenkin anopit saattavat olla jo varsin iäkkäitä ja/tai sairaita, eikä heillä ole voimia lahjaostoksiin, joten rahan antaminen on heille vaivattomin vaihtoehto. Myös kaikkein turvallisin ja terveellisin, etteivät turhaan lähde lahjaostoksille korona-aikana.

Joidenkin anopit saattavat olla leskiä ja elää yksin pienen eläkkeen turvin, joten ei silloin voi ostella kalliita lahjoja. Jopa 50 euroa voi olla jollekin eläkeläiselle iso satsaus.

Kaikki ihmiset eivät myöskään ole omasta mielestään hyviä valitsemaan oikeanlaisia lahjoja, vaan kokevat aina epäonnistuvansa siinä. Varsinkin jos pitää ostaa lahja jollekin täysin eri ikäiselle henkilölle. Myös anoppi voi olla näitä ihmisiä. Silloin voi olla oikein hyvä vaihtoehto antaa rahaa, jolla lahjansaaja voi itse ostaa itselleen jotakin mieluista.

Joillekin on käynyt niin, että ovat alkuun ostaneet miniöilleen joululahjoja, mutta ovat huomanneet ostaneensa aina vääränlaisen lahjan ja saavansa vain vaivanpalkaksi tyytymättömän miniän. Joten ovat vaihtaneet rahan antamiseen.

Olisin ajatellut että nyt sillä on sitten alkanut dementia, kun minulle laittaa.