tuntuuko kenestäkään samalta

Elämä on tässä ja nyt ja se on ihanaa! Mikään ei ole pakkoa, perhe, ystävät, opiskelu, tämä tekee elämästä elämän!



En tee mitään mikä ei minua kiinnosta vaikka se naapuria kiinnostaisikin. Tee elämästäsi SINUN näköisesi, nauti siitä!

Itsellä on ihan samanlainen olo. En tiedä mitä ne ihmiset jättää tekemättä, joilla on aikaa tuohon kaikkeen josta puhuit. Tuntuu, että omat päivät on ihan täynnä, koko ajan on sata asiaa tekemättä ja väsyttää jatkuvasti.

Mistä pitäis luopua että jäis aikaa itselle?

Mulla ei edes ole lapsia. Opiskelu ja työ vaan.

Koska elämän on oiken tarkotus alkaa?

sitten todellisuudessa kiinnosta liikkua, harrastaa tai viettää aikaa lasten tai ystävien kanssa? Yleensä kai tuo liikkuminen, harrastukset ja ystävät koetaan omaksi ajaksi, koska niitä tehdään mielellään ja omasta tahdosta. Jos koet kaiken tämän ulkopuolelta tulevana pakkona, niin mitä sitten oikeasti haluaisit tehdä?

Ongelma ainakin itsellä on se, että nuo ns. pakkojutut vie kaiken ajan. Toki voisi jättää opiskelut tai työn ja toivoa, että taivaalta tippuisi loppututkinto ja voittaisi lotossa, mutta tätä illuusiota kestäisi tasan siihen saakka, että pitää maksaa seuraava vuokra.

Tosiaan, mieti, mikä elämässäsi on sinulle tärkeää ja satsaa siihen. Toki työ tai opiskelu on tärkeää, mutta opiskelukin on vain väliaikaista, en jälkeen ehdit sitten tehdä taas jotain muuta enemmän.



Puutarhasta voi tehdä tosi helpon, jos ei puutarhan hoito ole itselle se juttu. Miksi ihmeessä tehdä jotain tuollaista, jos se ei kiinnosta?

Minä en todellakaan saa virtaa lapsista, ystävistä tai liikunnasta. Saati jostain pihan puunauksesta. Saan virtaa vain yksinolosta ja luovasta toiminnasta (ei ohjatuista harrastuksista vaan ihan omasta mielikuvituksesta). Silti haluan esim. perheen ja lapset, vaikka he ovatkin minulle pelkkää miinusta voimavaramittarilla. Toisaalta he ovat foorumi, jossa voin myös toteuttaa omaa luovuuttani. Samoin ainakin tuttuja täytyy olla että ei ole "syrjäytynyt", vaikka en nautikaan heidän seurastaan. Siivooja meillä käy koska ei kotityötkään kiinnosta. Pihan hoitaa lapset. Piha laitetaan nyt sellaiseksi että siellä on vaan hiekkaa ja nurmea, ei ainuttakaan kukkapenkkiä keräämässä rikkaruohoja. Liikuntaa harrastan kalliissa kuntokeskuksessa kaukana kotoa että en tapaa siellä tuttuja ja voin keskittyä kuntoilun sijasta solariumiin ja saunaan, joista nautin ;)

Töissä käyn rahan takia vaikkei työ kiinnosta pätkääkään. Opiskelenkin, vaikka ei sekään kiinnosta, mutta antaa mahdollisuuden ansaita lisää rahaa. Rahaa tarvitaan että voin ulkoistaa kaikki tylsät asiat elämässä ja nauttia itseni hemmottelusta. Toki voisin jättää tekemättä ne tylsät asiat, mutta se toisi minulle sosiaalista paheksuntaa, ja siitäkään en tykkää. Eli kyllä ne paineet oikeastaan ulkoa päin tulevat. "hyvä Äiti" ja "hyvä Perheenemäntä" ovat niitä ankeita osia, jotka hengittävät niskaan jatkuvasti...