Lue keskustelun säännöt.
Miksi mä en vaan jaksa..
18.12.2020 |
Taustaa: Olen hieman alle 40v mies. On parisuhde (ei asuta yhdessä), työ jossa viihdyn, nippu harrastuksia, ystäviä.
Ei mt-ongelmia, ei holismia tai muuta. Eli periaatteessa kaikki ihan hyvin.
Mutta.. aivan järjetön tyhjyys. Alakulo. Debis.
Teen paljon kaikkea, otan muita ihmisiä huomioon, ilahdutan heitä. Saan suurimmat iloni muiden auttamisesta. Olen olemassa muiden takia ja onnellinen siitä. Paitsi yksin ollessani.
Joskus pakenen tuskaa fyysisen kivun kautta.
Joskus otan useamman oluen vaikka vihaan krapulaa.
Haaveilen kuolemasta, tunnen eläväni jatkoajalla. Mun piti kuolla ennen 30v synttäreitä.
Olen taiteellinen, musikaalinen, runollinen.
Rakastan romantiikkaa, kosketusta ja tunteita.
Yllätän naistani lahjoilla, kukilla, kauniilla sanoilla.
Itken leffassa, sarjaa katsoessa, musiikkia kuunnellessa, kauniin maiseman edessä.
Itken onnesta nähdessäni muiden iloa, itken muiden surusta.
Minulla on aivan liikaa tunteita. Kapasiteettini ei riitä käsittelemään niitä!!
Vaikka parisuhteeni on ihana ja tärkeä, koen että kumppanini ei pysty ymmärtämään herkkää puoltani. Hän ei ymmärrä kuinka koen asiat.
Kaikesta ihanasta yhdessäolosta huolimatta jään yksin.
Onko muita kaltaisiani? Olenko todella aivan yksin, miehenä, tämän ”herkkyyteni” kanssa?
Mitä teen!? Maailman kauneus (ja pahuus) tappaa minut sisältä ellen voi jakaa sitä. Kokeeko kukaan muu näin?!
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuo mun mielestä mt-ongelmilta kuulostaa...
Voi kuule, on olemassa tuhansia ja tuhansia miehiä, jotka eivät ymmärrä mitä kumppanin päässä liikkuu. Eikä tarvitsekkaan. Sinä olet sinä ja hän on hän, olette yhdessäkin yksilöitä. Maailmassasi on paljon kauneutta, enemmän kuin monella, nauti.
Suhteita jokunen takana ja nyt ehdottomasti oikein kumppani mitä on kohdalle osunut.
Rakastan luontoa ja jaan sen asian hänen kanssaan.
Toteutan itseäni taiteen ja käsitöiden eri muodoissa ja ilahdutan tuotoksilla lähimmäisiäni.
Kaikesta tästä huolimatta kaipaan vain... pois...
AP
Moni ottaa useamman oluen ja vihaa krapulaa. Se että kumppani ei ymmärrä miten toinen kokee asiat on melkein sääntö. Muita on aina kiva auttaa ja omat duunit on perseestä. Joskus vituttaa. Pena 63v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tämä uusi ilmiö vai ollut aina näin?
Voitko sanoa rakastavasi itseäsi?
Varmasti on paljonkin kaltaisiasi, siitä ei tarvitse olla huolissasi.
Meditaatio ja läsnäolo harjoituksista saattaisit saada apua.
Kenties koet, että et tule nähdyksi/kuulluksi.
Saatat kokea ettet kuulu tänne, tähän planeetalle...
Jatketaan, kun olet vastaillut 😊
Oon ihan samanlainen kuin sä! Uskomatonta! N29
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herkkyys on nimenomaan miehinen ilmiö, ja siitä palkitaan vain rajujen kompensaatioreaktioiden tai ihailtujen saavutusten ansiosta. Muuten se on pelkkä pilkan ja hyväksikäytön aihe.
Erityisherkkys on lahja:
Mahtavaa, ihanaa! Osasit pukea mun tunteita hyvin sanoiksi!
En tiedä rakastanko itseäni.. ehkä en. Ehkä en ole täyttänyt jotakin ”ympäristön vaatimuslistaa”. En edes kyllä tiedä mikä se on.
20 vuotta samassa työpaikassa, paljon ystäviä, aina on joku kumppanikin ollut ja kaikki asiat hoidettu kunnialla..
Meditaatiot ym on kokeiltu ja koettu.
Ehkä olen sitten vain miehenä yksin 🤔
Äskön soittelin hetken kitaraa, nyt istun parvekkeella viltti hartioilla ja kuuntelen repeatilla Madonnan You’ll see kappaletta kyynelet silmissä.
En todellakaan tunne kuuluvani tälle planeetalle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisherkkyydessä ei ole mitään pahaa. Olisit vaan ylpeä siitä ominaisuudestasi. Täällä on jo ihan tarpeeksi kylmyyttä ja tunteettomuutta. Ja sinun ei tarvitse ottaa kaikki maailman murheita omille hartioillesi, jaksat paremmin kun keskityt itseesi ja lähimmäisiisi. Hyvää joulun odotusta.
Koliininpuutosta, jos et ole päivittäin syönyt kanamunan keltuaisia, koska muussa sitä ei ole tarpeeksi - tai no lihassa on vähän, mut kokeile!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
*hmmh**Vaikuttaa lähinnä pillunpuutteisen sinkkumiehen yritykseltä päästä piparille. Aika falskia, mutta jos nyt ihan oikeasti tuntuu pahalta, niin kannattaa hakeutua hoitoon. Vauva sivustoilta kerjätty sääli tai mahdollinen yh-pimuillu yms tuskin asiaa parantaa. Liiallinen marihuanan käyttö saattaa myös masentaa.
Luin yöllä tämän viestiketjun. Ap, oot ihana tyyppi! Tuntisinpa sinut tai olisitpa ystäväni.
En osaa auttaa mietteissäsi, mutta uskon että hyvin moni meistä ihmisistä on jollain tapaa ”vieraita” elämissään? Siitä huolimatta, että elämä on normillisesti kunnossa.
Tsemppiä ❤️👍. Toivottavasti löydät tasapainon ajatustesi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ehkäpä elämäsi puuttuva palanen on usko Jeesukseen.
Usko täyttäisi sen koetun tyhjyyden ja toisi tarkoitusta elämään.
Kannattaa kokeilla, et menetä mitään, mutta paljon saat.
Siunausta elämääsi!
Vierailija kirjoitti:
Erityisherkkys on lahja:
Mahtavaa, ihanaa! Osasit pukea mun tunteita hyvin sanoiksi!
En tiedä rakastanko itseäni.. ehkä en. Ehkä en ole täyttänyt jotakin ”ympäristön vaatimuslistaa”. En edes kyllä tiedä mikä se on.
20 vuotta samassa työpaikassa, paljon ystäviä, aina on joku kumppanikin ollut ja kaikki asiat hoidettu kunnialla..
Meditaatiot ym on kokeiltu ja koettu.
Ehkä olen sitten vain miehenä yksin 🤔
Äskön soittelin hetken kitaraa, nyt istun parvekkeella viltti hartioilla ja kuuntelen repeatilla Madonnan You’ll see kappaletta kyynelet silmissä.
En todellakaan tunne kuuluvani tälle planeetalle!
---
Jokainen uskoo johonkin, se tuntuu olevan seikka ihmisyydessä, jolla saadaan mielenrauhaa eikä siinä ole mitään moittimista, mutta ei sitä ole pakko laittaa yhteen lokeroon. Riittää, että uskoo, että elämä kyllä kantaa.
---
Sä et kertonut ootko kokenut näin aina...
Irrallisuuden tunne, ettei tunne kuuluvansa tänne on herkkien ihmisten yleinen tunne, mutta samaan hengenvetoon mun pitää lisätä, että yksikään meistä ei ole täällä vahingossa.
Kaikella on jokin tarkoitus, vaikka sitä ei ihan aina ymmärtäisi eikä ne asiat ole aina kauniita.
Onko se sitten sitä, että maailmankaikkeus tarvitsee tasapainon, kaikessa. Kovin paljon on ihmisiä jotka eivät tunnu tuntevan juuri mitään, kun taas toiset näyttävät kantavan kaikki maailman epäkohdat ja murheet hartioillaan. Toisilla on kyky tuntea ihmisten tunteet haluamattaankin, mutta niin ei ole pakko tehdä, vaan sitä vastaan voi opetella suojautumaan. Koska miksi kukaan haluaisi niin itselleen tehdä...
Kaikki, siis aivan kaikki tässä maailmankaikkeudessa muodostuu energiasta.
Myös tunteet ovat energiaa, sanat ja jopa ajatuksemme, joko negatiivista tai positiivista energiaa.
Kumpaa sinun elämässä on enemmän?
Vinkkasin tuossa aloituksessa läsnäolo harjoituksista. Olemalla läsnä tässä ja nyt on vapauttavaa. Ja reitti keventämään sitä reppua selässä. Mielen hiljentäminen on se haaste.
Erityisesti erityisherkille on ensiarvoisen tärkeää maadoittumisen opettelu, koska se oikeasti auttaa. Silloin opit tuntemaan paremmin oman kehosi, koska se on edellytys tässä maailmassa fyysiseen olemassa oloon. Vasta kun on jalat maassa voi antaa pään olla pilvissä.
Jokaisen on hyvä osata olla myös yksin. Oppia tuntemaan onnellisuus itsessään. Se on meissä itsessämme ja muut teoillaan voivat sitä lisätä ja hetkellisesti vähentää. Sanonta älä anna onnesi avainta toisen taskuun tarkoittaa juuri sitä.
Lopeta muille eläminen ja muiden 'ehdoilla' , oletko aina ajatellut mikä on muille parasta? Onko sinut kasvatettu
Että aina ajateltava ensin muita ja sitten vasta itseä.
Mitä sinä itse haluat elämältä? Onko lähellä olevat ihmiset sinulle hyväksi? Saavatko he oikeasti tuntemaan
olosi energiseksi vai vievätkö he sinun elinvoimaasi? Ota reilusti etäisyyttä tällaisiin ihmisiin ja Poista heidät
elämästäsi! Ei mikään helppo juttu mutta näin toimittuani olen voinut paremmin.
Kannattaa miettiä mihin aikansa käyttää: ihmisiin mitkä ei anna sinulle mitään vai ihmisiin joiden seurassa energisoidut?
Olet herkkä, aistit varmasti kenen seura on sinulle hyväksi. Aina ei voi seuraansa valita; töissä ja sukulaisiakin
on vaan pakko kohdata. Mieti myös naisystävääsi?
Elämällä on sinulle vielä paljon annettavaa, ole rohkea ja harppaa eteenpäin! Hae apua terapiasta; auttaa sinua näkemään eri näkökulmista mitä nyt katselet ja auttaa tielläsi eteenpäin.
Ja ala Elämään sinunlaistasi elämää, onnea matkaan!
Onko sulla väärä kumppani, jos et saa suhteelta tarpeeksi? Kanavoi tunteita johonkin tekemiseen.