Kokemuksia käynnistetty vs. luonnollisesti käynnistynyt synnytys

Kyllä, luonnollisesti käynnistetty synnytys oli paljon kivuttomampi kokemus. Tai no, supistukset olivat kivuttomammat, avautumisvaiheeseen ei juuri vaikuttanut.

Mulla kans eka synnytys käynnistettiin, ja supistukset ihan karmean kipeät. Toista ei tarvinnut käynnistellä, ja supistukset olivat paljon "pehmeämmät". Koko ajan odotin, että koska se karmea kipu alkaa. Siinä vaiheessa, kun lopulta jouduin pyytämään kipulääkettä, vauva olikin jo syntymässä! (Ja kipulääkitys myöhäistä... ) Mutta olin siis sinnutellyt ne supistukset ihan itsekseni kun en tajunnut, että tosi oli jo kyseessä. Niin "helpolla" pääsin edelluisiin supistuksiin verrattuna.🙂

Esikoinen syntyi luonnollisesti, oli pari viikkoa yli lasketun ajan. Lempeä, pitkähkö synnytys. Kuopus käynnistettiin lasketun ajan mentyä samat pari viikkoa yli. Samat kokemukset, kun sinulla, todella kivulias, jatkuvaa supistelua, missä ei ollut taukoa ollenkaan. Kaiken lisäksi jäi olkapäistä jumiin, mutta onneksi sain puserrettua ulos ilman apukeinoja. Kivulias, mutta nopea synnytys.

Esikoisen syntymästä on lämpimämpi muisto, vaikka kestikin pidempään.

Mulla on kokemusta cytotecista ja ballongista sekä itsestään käynnistyneestä synnytyksestä. Oksitosiinista ei ole kokemuksia, se lienee se kovin keino.

Sanoisin, että hirveästi on kiinni siitä, kuinka valmis kohdunsuu on, ja yleensä myöhemmät synnytykset käynnistettyinäkin ovat helpompia kuin se ensimmäinen.

Hyvää synnytystä, toivottavasti kaikki menee hyvin ja vauva päättää itse tulla.

Mulle oksitosiinilla käynnistetty oli nopein ja helpoin synnytys. Kesti vain 6 tuntia ja lapsi tuli ulos kahdella ponnistuksella. Kaksi muuta alatiesynnytystä olivat huomattavasti pitempiä ja kivuliaampia. Yhdessäkään synnytyksessä en saanut mitään puudutusta, vaikka aikaa olisi ollut hyvin. Mutta tuo käynnistetty olikin mun viimeinen alatiesynnytys. Voi olla, että jos esikoisen synnytys olisi käynnistetty, olisin kokenut sen toisin. Olin kyllä aika uupunut ekan synnytyksen jälkeen, koska se kesti niin kauan (38 tuntia).

Luonnollinen tosi paljon kivuttomampi. Kun laskettu aika käsillä, käy jossain synnytyksen käynnistyshoidossa. Kun uskoo että se auttaa, se auttaa.

Viimeisin synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla ja oksitosiinilla. Luonnollisesti kun on käynnistynyt, niin on kestänyt pidempään kipeät supistukset. Käynnistyksessä aukeni nopeammin ja nopeammin oli itse synnytyskin sitten ohi. Ei minulle mitään traumoja jäänyt, eikä kyllä pelottaisi mennä uudelleen käynnistykseen. Käynnistyksessä en ehtinyt puudutteita saamaan.

Väitetään, että käynnistetty synnytys on normaalia paljon kivuliaampi. Ja onhan se järkeenkäypää, että synteettisen oksitosiinin määrää voi olla vaikea säätää sellaiseksi, että se vastaa suht luonnollista synnytystä; lisäksi kun synnytys ei käynnisty normaalilla mekanismilla, tarvitaan kai rajumpia "otteita". Se tarkoittaa, että supistukset saattavat tulla voimakkaampina ja tiheämpinä.

Jos haluat minimoida sektiolle joutumisen riskin, et missään nimessä valitse vapaaehtoista käynnistystä. Eikä se muutenkaan ole järkevää rutiininomaisesti.

Harkitset myös jotain muuta kivunlievitystä, kuin epiduraalia, sillä se saattaa heikentää supistuksia, jolloin sinulle tarjotaan oksitosiinia, jolloin on suurentunut riski joutua sekstioon... tietysti supistuksien heikentyminen ei automaattisesti tarkoita, että oksitosiini olisi välttämätön. 

Muista, että kun raskausviikkoja on 40, sinulla on vielä 2 viikkoa aikaa normaaliaikaista raskautta. On erittäin harvinaista, ettei ihminen syntyisi luonnollisella ajallaan; suurin toive normaalissa raskaudessa on yleensä se, että sikiö saisi kehittyä kohdussa mahdollisimman pitkään. Mahdollisimman vahvaksi.

Jos/kun synnytykseen puututaan toimenpitein ja lääkkein, äidin hormonitoiminta häiriintyy ja altistaa hänet masennukselle, traumatisoitumiselle, imetysongelmiin ja silloin myös kiintymyssuhde lapseen jää heikommaksi. Tällainen äiti on alttiimpi synnytyksen jälkeiselle masennukselle tai hän ei vain jaksa huolehtia lapsistaan niin kuin hyvinvoivana jaksaisi.

https://doules.fi/sairaala-ei-tieda-parastasi/

Edellisestä linkistä:

Vuokon toive synnytysvalmennukseen on seuraava:

“KYSin synnytysvalmennukselta toivoisin muutakin kuin puudutusten esittelyä. Miksi siellä ei kerrota ihmisen mahtavasta sisäisestä voimasta, jonka avulla synnytyksestä selviää? Rentoutumismenetelmiin ja henkiseen valmistautumiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Lääketiede on jo antanut synnytyksiin sen, mitä annettavissa on.”

Vierailija kirjoitti:

Luonnollinen tosi paljon kivuttomampi. Kun laskettu aika käsillä, käy jossain synnytyksen käynnistyshoidossa. Kun uskoo että se auttaa, se auttaa.

Synnytyksen käynnistys"hoito"!?!??

Vierailija kirjoitti:

Mulle oksitosiinilla käynnistetty oli nopein ja helpoin synnytys. Kesti vain 6 tuntia ja lapsi tuli ulos kahdella ponnistuksella. Kaksi muuta alatiesynnytystä olivat huomattavasti pitempiä ja kivuliaampia. Yhdessäkään synnytyksessä en saanut mitään puudutusta, vaikka aikaa olisi ollut hyvin. Mutta tuo käynnistetty olikin mun viimeinen alatiesynnytys. Voi olla, että jos esikoisen synnytys olisi käynnistetty, olisin kokenut sen toisin. Olin kyllä aika uupunut ekan synnytyksen jälkeen, koska se kesti niin kauan (38 tuntia).

Ei synnytys tapahdu ponnistelulla vaan sillä, että kohtu rentoutuu, ja työntää vauvan ulos. Äiti voi vain estää kohtua rentoutumasta. Ensisynnyttäjä onkin yleensä "ensi-estäjä"... :D