Lue keskustelun säännöt.
Työkaveri on lihonut puolessa vuodessa about 50 kiloa
07.12.2020 |
Mikä sillä voi olla?
Havahduin kun katsoin vanhoja valokuvia. Vielä toukokuussa se vaikutti normaalipainoiselta. Nyt painaa varmaan 120 kiloa.
Kesän jälkeen jo katsoin että ohhoh, ompas tyttö syönyt, mutta nyt tilanne on mennyt vain pahemmaksi.
Ensi kesään on pitkä aika, jos meinaa jatkaa syömistä niin ei mahdu tuoliinsa.
Kommentit (14)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eksäni äidille tuon teki vatsasyöpä. Nimenomaan noin nopean lihomisen.
Tunnetko ylemmyydentunnetta tai vahingoniloa, ap?
Kai huomautit kovaan ääneen lihomisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on pokkaa ja välität hänestä, niin kysy. Ei varmaan hänen kannaltaan ole toivottua tollanen lihominen, vaan taustalla on jotain fyysisiä tai henkisiä huolia. En tietysti tunne teidän välistä suhdetta, mutta mielestäni ihmisten pitäisi yleisesti olla enemmän huolissaan toisistaan eikä jättää yksin jos jollakin on selkeästi ongelmia. Rohkeat tyypit eivät karsasta sitä kuraa mitä saattavat saada niskaansa, kun puuttuvat toisten asioihin. Se voi olla jälkikäteen juuri se tarvittava apu hänelle, ja jälkikäteen hän ainakin tietää kenelle voi avautua jos alun kimpaantumisen jälkeen tulee tarve puhua asioista. Itse arvostan suuresti tollasia ihmisiä jotka puuttuvat asioihin. Toki vaaditaan sosiaalista silmää näkemään, että milloin menee liian tunkeilevaksi ja tarvitsee antaa toiselle enemmän aikaa.
Sillä voi olla vaikka vahva kortisonikuuri meneillään. Harvoin nimittäin noin rajua lihomista tulee edes puolen vuoden pizza/jäätelökuurista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äidille munasarjasyöpä. Näytti viimeisillään raskaana olevalta, ennen kuin leikattiin. Vuoden päästä siitä sitten kuoli.
Muita syitä ovat esim. kortisonilääkitys ja tietyt hormonilääkitykset (sairauksiin kirjoitettavat, ei noita siis ihan tuosta vaan kirjoiteta, onneksi). Loppupeleissä asia ei kyllä alottajalle kuulu, mutta kannattaa tiedostaa sen verran, ettei aina vaan ole kyse jostain ns. itseaiheutetusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on pokkaa ja välität hänestä, niin kysy. Ei varmaan hänen kannaltaan ole toivottua tollanen lihominen, vaan taustalla on jotain fyysisiä tai henkisiä huolia. En tietysti tunne teidän välistä suhdetta, mutta mielestäni ihmisten pitäisi yleisesti olla enemmän huolissaan toisistaan eikä jättää yksin jos jollakin on selkeästi ongelmia. Rohkeat tyypit eivät karsasta sitä kuraa mitä saattavat saada niskaansa, kun puuttuvat toisten asioihin. Se voi olla jälkikäteen juuri se tarvittava apu hänelle, ja jälkikäteen hän ainakin tietää kenelle voi avautua jos alun kimpaantumisen jälkeen tulee tarve puhua asioista. Itse arvostan suuresti tollasia ihmisiä jotka puuttuvat asioihin. Toki vaaditaan sosiaalista silmää näkemään, että milloin menee liian tunkeilevaksi ja tarvitsee antaa toiselle enemmän aikaa.
Voi jumalauta.. Kyllä jokainen on tietoinen omista läskeistään ja kaikista vähiten kaipaa jonkun työkaverin ”huolenpitoa”.
Liikaa ruokaa ja alkoa niin se on siinä. Itse lihoin viime kuussa viisi kiloa juomalla ahkerasti siideriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on pokkaa ja välität hänestä, niin kysy. Ei varmaan hänen kannaltaan ole toivottua tollanen lihominen, vaan taustalla on jotain fyysisiä tai henkisiä huolia. En tietysti tunne teidän välistä suhdetta, mutta mielestäni ihmisten pitäisi yleisesti olla enemmän huolissaan toisistaan eikä jättää yksin jos jollakin on selkeästi ongelmia. Rohkeat tyypit eivät karsasta sitä kuraa mitä saattavat saada niskaansa, kun puuttuvat toisten asioihin. Se voi olla jälkikäteen juuri se tarvittava apu hänelle, ja jälkikäteen hän ainakin tietää kenelle voi avautua jos alun kimpaantumisen jälkeen tulee tarve puhua asioista. Itse arvostan suuresti tollasia ihmisiä jotka puuttuvat asioihin. Toki vaaditaan sosiaalista silmää näkemään, että milloin menee liian tunkeilevaksi ja tarvitsee antaa toiselle enemmän aikaa.
Voi jumalauta.. Kyllä jokainen on tietoinen omista läskeistään ja kaikista vähiten kaipaa jonkun työkaverin ”huolenpitoa”.
Okei, no näen asiataika radikaalisti eri tavalla, kun ei pahemmin kiinnosta toisten läskit ja ulkomuoto vaan henkinen hyvinvointi.
Vierailija kirjoitti:
Hittoako se sulle kuuluu.
Ok kunhan et sitten myöhemmin syytä samaa ihmistä että "miksi et välittänyt kun huomasit muutoksen". -ohis
Jos se onkin vaikka raskaana?