Miksi vanhemmat ihmiset on usein puheliaampia ja rennompia kuin nuoret ihmiset?

Kun ikää tulee ei enää kiinnosta niin paljon mitä muut sinusta ajattelee. Sit kehtaa höpistäkin mitä sattuu. Nuorena pelkää, että sanoo jotain noloa ja tyhmää ja siksi on useimmiten hiljaa.

Elämänkokemus ja itsevarmuus kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Kun ikää tulee ei enää kiinnosta niin paljon mitä muut sinusta ajattelee. Sit kehtaa höpistäkin mitä sattuu. Nuorena pelkää, että sanoo jotain noloa ja tyhmää ja siksi on useimmiten hiljaa.

Tämä. Nuoret ottavat itsensä niin vakavasti. Vanhempana sitä on mokannut jo niin monta kertaa, että ei enää stressaa pikkuasioista. Meidän duunipaikalla melkein kaikki ovat päälle viiskymppisiä, enkä ole koskaan ollut niin hauskassa työporukassa. 

On enemmän elämänpohjaa josta ammentaa jutun juurta.

Nuoremmat ovat monesti aika epävarmoja ja peilaavat itseään jatkuvasti, siis ihan koko ajan, muihin. "Toi ei hymyillyt mulle, se varmaan vihaa mua". Se aiheuttaa vuorovaikutuksen jäykkyyttä, kun koko ajan vahtii ja sensuroi itseään ja kuvittelee, että kaikki johtuu suoraan omasta itsestä. On nuorissa reippaita ja rentoja tyyppejäkin mutta epävarmemmat ikätoverit saattavat leimata nämä oudoiksi ja ärsyttäviksi, jolloin he eivät tietenkään uskalla tai halua tuoda sitä letkeämpää puoltaan esiin. Osa oppii hölläämään kypsymisen ja elämänkokemuksen myötä, toiset sitten, kun jatkuva esittäminen ja imagon ylläpito käy liian raskaaksi.

En tiedä mutta mua ihan suoraan sanottuna järkyttää miten ujo, hiljainen ja epäitsevarma olin ikävuodet 16-25 ja en todellakaan kaipaa sitä nuoruutta vaikka aina nuoruutta ihannoidaankin.  Olin ihan täysin raakile enkä tajunnut mistään mitään enkä uskaltanut tehdä tai sanoa yhtään mitään!

Epävarmuus ja sen sellainen voi tietty olla osasyynä, mutta mulla ei ainakaan vaan ollut nuorempana mitään puhuttaa ja nykyään on senkin edestä. Kai se on se elämänkokemus sitten.