Lue keskustelun säännöt.
Omat lapset vieraita?
Make
29.11.2020 |
Nyt pitää kyllä purkaa sydäntä. Olen mies, lapset 11-15 ikäisiä. Avioero tuli rouvan aloitteesta 5 vuotta sitten. Sovittiin että minä muutan kilometrin päähän kerrostaloon.
Tänä syksynä asiat ovat menneet "perseellen". Ulkoisesti kaikki on kuten ennenkin. Suurin muutos on että lapset ovat lakanneet puhumasta minulle. Tämän viikon ajan he ovat taas linnoittautuneina huoneisiinsa, eivät puhu minulle, eivät juuri syökään mitään. Äsken nuorin kävi sanomassa että "he lähtevät kotiin puolilta päivin". Aiemmin ovat sentään olleet neljään asti ja olemme sunnuntaisin puuhanneet kaikenlaista.
Mitä on muuttunut... Murkkuiän piikkiin voi jotain pistää, ex-rouvan luona asuu kuulemma joku nainen... Pitäisikö kysyä suoraan miksi ei huvita isän luona olla... Ei varmaan. Tällä viikolla on vain tullut tunne että vain vanhin haluaa tulla isän luo, muille on pakkopullaa.
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla teinimeininkiä, mutta puhu hyvä ihminen lastesi kanssa. Vaikka he eivät nyt osaisi osoittaa sitä, niin he ovat kyllä kiitollisia, että välität heistä.
Jos äidillä on uusi suhde, lapset voivat kipuilla myös sitä. Äidin huomio on enemmän uudessa kumppanissa eikä lapsilla ole kotona isää, johon turvautua. Monen 15-vuotiaankin ajattelu on vielä tosi mustavalkoista ja lapset voivat oikeasti kuvitella, että kumpikaan vanhempi ei nyt välitä heistä, kun äidillä on uusi suhde ja isä ei asu kotona. Ole sinä heille lämmin isä. Eikä tarvitse loukkaantua vaikka esiteinit ja teinit sulkeutuvat välillä huoneisiinsa, oman tilan tarve kuuluu kasvuun.
Kysy mitä he haluaisivat sinun viikkoina tehdä ja mitä syödä. Roikkuvatko huoneissaan somessa vai tekevätkö läksyjä?
Teette yhdessä jotain, menette pitsalle tai mäkkäriin, käytte pelaa ulkona jalkapalloa, luistelemassa yms. Teinejä pitää houkutella viettää aikaa yhdessä., mutta omaa aikaa pitää antaa myös.
Tuon ikäisillä maailma muuttuu aika paljon, ovat tulossa sukukypsiksi tai ovat jo.
Kaverit, pelaaminen, mahdolliset ihastukset, tms. voivat olla enemmän mielessä kuin oma vanhempi, jonka seuraan voi luottaa itsestäänselvyytenä. Kyllä he sinua rakastavat, vaikka heidän elämässään olisi juuri tällä hetkellä jotain muuta päällimmäisenä.
Toki on teoriassa mahdollista, että exäsi alivuokralainen/kumppani on äärifeministi ja urkkija, joka on kateellinen siitä, etteivät lapset ole biologisesti hänen omiaan. Joo tämä on hurja visio, mutta kuitenkin. Sitä suuremmalla syyllä: älä sekaannu. Älä telähde kilpailuun/puolusteluun koska jo niin tekemällä olet heikoilla.
Aseta etusijalle se, että lapset ovat tyytyväisiä, olivat he sinun tai äitinsä luona. Et oikein voi muuta (ja miksi pitäisi?) Jos pakotat se vain kostautuu. Ole siis nuorille läsnä heidän ehdoillaan. Ehdota tekemistä, kysy, tai ihan vain kerro että olet käytettävissä ja mielelläsi tekisit jotain yhdessä... mutta älä siis yhtään tunkeile! Hyväksy se, että kyse on enemmän heistä kuin sinusta. Kohtele heitä kuin aikuisia. Lapset muuttuvat vuosi vuodelta, etkä halua oikeasti vieraantua heistä.
Noin tapahtuu 90 prosentille teineistä. Haluavat mieluummin olla kavereidensa kanssa.
Saat heidät viihtymään vain jollain heitä kiinnostavalla tekemisellä. Valitettavasti vain sinun seurasi ei ole kiinnostavaa.
Meidän uusperheessä on neljä jo aikuista lasta. Noin tapahtui jokaisen kohdalla. Juuri 15 vuotiaana.