Lue keskustelun säännöt.
Olenko jonkinlainen psykopaatti kun en osaa rakastua kunnolla?
24.11.2020 |
Jos olen mielestäni "rakastunut" johonkin mieheen, pystyn siirtää ne tunteet johonkin toiseen tyyppiin ja tuntea "rakastumisen" tunteita häneen. Tajuatteko? Eli pystyisin unohtaa tuon ihmisen jos hänen paikalla olisi toinen henkilö tuosta noin vaan. En siis tunne sellaista rakkautta ihmisen persoonaan, rakkaus on enemmäkin minulle tunteiden myrskyä ja että vatsanpohjaa kutittelee. En ole koskaan rakastunut kenenkään persoonaan? En ole ikinä tuntenut sellaista rakkautta, että tekisin mitä vain sen toisen puolesta, ei taida olla ihan normaalia sillä olen pian jo 33-vuotias. Kun mietin aikaisempia suhteita, siinä hetkellä kun tunsin olevani "rakastunut" nyt ymmärrän että se oli vain ihastumista enkä oikeasti ollut edes rakastunut. Mmikä helvetti minua vaivaaa?!
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Tunnetko häpeää tai katumusta? Jos tunnet, tuskin olet psykopaatti.
Ei tuo ihan normaalilta kuitenkaan kuulosta. Lähtisin tarkastelemaan vanhempieni välistä suhdetta ja lapsuudenkodin rakkauden osoittamista (tai sen puutetta).
Tunnen paljon häpeää ja kadun asioita kyllä. Vanhempani ovat olleet aika kylmät ja etäiset, ei paljon rakkautta heiltä joten saatat olla oikeilla jäljillä
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et se le oikeasti rakastunut. Ei noin vain rakastua. Muutenhan ihmiset pariutyisi tuosta noin vain. Kaikki eivät rakastu koskaan, osa jotenkin tyytyy mukavaan ihmiseen. Joku voi rakastua hurjasti mutta ntakin kertaa ja olla ihan oikeasti rakastunut.
Rakkaudella tarkoitan sellaista kiintymystä, joka on epäitsekästä ja jossa rakkaalle vain toivoo hyvää. Kantaa huolta ja ikävöi.
Helpommalla pääset kun et enää niitä vähäisiäkään tunteita kanavoi johonkin ukkoon. Ota lemmikki ja keskity omaan hyvinvointiisi.
Parisuhteet yöiarvostettua paskaa!
Pitäisi muka olla jonkun kanssa kun kerran kaikki muutkin on..! Hoh hoijakkaa. Tunteita aivan turha alkaa pakottamaan keneenkään.
Naiset joilla semmoinen mies joka vaatii heihin keskittymistä niin ovat juurikin sen kusipäänsä tavanneet ja sellaiset ruukataan nakata ulos omasta elämästä!
Et ole psykopaatti, koska psykopaatit ei edes mieti asiaa eikä niitä kiinnosta ovatko vai ei. Ja kieltävät sen viimeiseen asti jos joku niin väittää, paitsi jos on nainen joka tykkää ns. ”jännämiehistä” niin niille saattaa myöntää sen.
Kuulostaa erikoiselta, mutten psykopatiaksi tuota tulkitsisi. Psykopaatteja yhdistää tutkimusten mukaan se, että he eivät tunne ahdistusta tai tuntevat sitä selvästi vähemmän ja korkeammalla kynnyksellä kuin ihmiset yleensä. Se että tunnet häpeää ja katumusta on myös hyvä merkki, nehän ovat oikeastaan ahdistusta.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et vain ole tavannut sellaista ihmistä, joka olisi kiinnostanut tarpeeksi.
Rakaaastuminen on suurimmalta osin sitä että jaetaan toisen kanssa elämä. Siiinä voi olla kaikenlaisia hankaluuuksia. Mutta toki elämä suurimmmilta osin perustuu rohkeuden ja järjen tasapainooon eli rehellisyys tieeetysti täytyy olla ja se etttä kun pitäiisi ollla sitä sun tätä etttä kuka ennemmin rakastuuu muuuhun kuin rahaan ja materiaan vaikka toki nekin tärkeitä ovat sinälllään elämän realiteeetissa muttta ei kannnata mennnnä koskaan elämässä ääärimmäiseen tyhmyyyteen koska silloin elää ääärimmäisessä tyhmyyydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakaaastuminen on suurimmalta osin sitä että jaetaan toisen kanssa elämä. Siiinä voi olla kaikenlaisia hankaluuuksia. Mutta toki elämä suurimmmilta osin perustuu rohkeuden ja järjen tasapainooon eli rehellisyys tieeetysti täytyy olla ja se etttä kun pitäiisi ollla sitä sun tätä etttä kuka ennemmin rakastuuu muuuhun kuin rahaan ja materiaan vaikka toki nekin tärkeitä ovat sinälllään elämän realiteeetissa muttta ei kannnata mennnnä koskaan elämässä ääärimmäiseen tyhmyyyteen koska silloin elää ääärimmäisessä tyhmyyydessä.
Se mikäää ihmisewn johdatttaa äärimmäiseeen tyhmyyyteen on vietit ja tunteeet.
Älä ole huolissasi. Olet silloin ihastunut ja ihastuksen saa siirtää minne haluaa. Ihastuminen on pinnallista ja kertakäyttöistä. Rakastuminen tapahtuu vasta kuukausien päästä ihastumisen alkamisesta ja rakastaminen tulee vuosien varrella kun oppii tuntemaan ja hyväksymään toisen sellaisena kuin tämä on hyvine ja huonoine puolineen. Sinua vain panettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei kai se ole tervettäkään että toisen puolesta on valmis tekemään mitä vain. Sellainen on läheisriippuvuutta (pl. rakkaus omiin lapsiin). Psykopaatin kriteeri ei ole rakkauden puute vaan lähinnä empatian puute.
Sinänsä ihan normaali ilmiö, että ihastuksen pystyy siirtämään toiseen ihmiseen. Olet siis ihastunut ihastumiseen. Tästä löytyy tietoa googlaamalla. Kun rakastut, niin siinä menee hieman pidempään. Jotkut ihastuu huomioon, toiset blondeihin jne. Yritä siinä sitten ihastuneena selvittää onko suhteella tulevaisuutta eli tutustua siihen persoonaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastuminen on yliarvostettua, pikemminkin puhuisin ihastumisesta. Ihastumisen mentyä ohi, niin ei se tarkoita, että ei pitäisi toisesta ihmisestä.
ps. sitä paitsi ihmiset määrittelevät "rakkauden" eri tavoin
Jos rakastuisin (ja toinen minuun) se tarkoittaisi elämän jakamista mitä en halua tehdä kevyesti. Psykopaatin leimaa en tästä kuitenkaan ota.
N28
Tunnetko häpeää tai katumusta? Jos tunnet, tuskin olet psykopaatti.
Ei tuo ihan normaalilta kuitenkaan kuulosta. Lähtisin tarkastelemaan vanhempieni välistä suhdetta ja lapsuudenkodin rakkauden osoittamista (tai sen puutetta).