Oikeastiko opetatte lapsillenne, että ollaan aina kahdestaan kaverin kanssa ja

:p

mutta jos on erikseen sovittu, että joku tulee kauempaa asti meille leikkimään niin silloin ei oteta muita kavereita. Pojalla yksi hyvä kaveri ja tapaavat muutaman viikon välein niin silloin poikakin jo sanoo että haluaa leikkiä rauhassa "Villen" kanssa. Välimatkaa on kuitenkin lähes 50km, niin mielestäni on ihan ok, että sillon ei olla muiden kanssa.

perinteisten pihaleikkien ja pallopelien perintöä.

Mutta jos viittaat tuohon ketjuun missä äiti oli vienyt autolla poikansa erään kaverin luo jota ei ollut nähnyt aikoihin niin silloin ymmärrän närkästyksen jos lapset eivät saaneetkaan olla rauhassa leikkimässä!!!



On taas ihan eri asia jos esim. mun pojan luo tulee joku leikkimään kerran viikossa ja sitten joskus myös naapurin lapsi tulee. Se on ihan kivaa ja sallittua!

Ei nyt mitenkään paha mutta..

Pojallani on yksi hyvä kaveri, paras kaveri oikeastaan. Kaverin naapurissa asuu myös yksi samanikäinen poika. Välillä kaveri lupaa olla poikani kanssa, esim. koulun jälkeen. Poika tulee kotiin pikaisesti välipalalle ja soittaa että olisi nyt lähdössä kaverille niin kaveripa ilmoittaa että "X tuli justiin ja pelataan pleikkaa, et voi nyt tulla.". No, tästä tietenkin tulee pojalle paha mieli kun kaveri ensinnäkin lupasi leikkiä koulun jälkeen ja sitten peruukin kun toinen kaveri ilmaantuu. Eikä puhettakaan että kolmistaan voisivat olla.

Olen omalle pojalleni sanonut että X:n voi ottaa myös mukaan ja ovat välillä olleetkin kimpassa, esim. ulkona. Ja pojan mukaan leikit on sujuneet kolmistaankin ihan hyvin.

Pojan kaveri tekee tuota samaa X:llekin eli kun on meillä ja X soittaa niin sanoo että on meillä ja ei voi olla. Olen välillä hihkaissut että pyytäisi X:n myös meille.

Pojan kaveri myös aina perustelee että X ei halua että poikani menee kaverille silloin kun ovat siellä X:n kanssa kahdestaan. Niinpä....

No, poikani kaverihan on tyytyväinen kun itsellä on kaveri muttei välitä tai tule ajatelleeksi onko muilla.

Sanoinkin tässä juuri viime viikolla kun kaveri soitti pojan puhelimeen (poika oli mennyt yksin pihalle kun taas oli luvattu olla kaveria ja sitten peruttu) että poika kyllästyi pompotteluun ja lähti yksin ulos. Lisäsin myös (ystävällisesti) että olisi kiva jos voisivat leikkiä kolmistaan niin kenenkään ei tarvitsisi olla yksin. Kundi oli vähän aikaa hiljaa puhelimessa, ilmeisesti vähän kelasi juttua.. Saa nähdä miten jatkossa leikit sujuu.



Olen kyllä sitä mieltä että vanhempien tulisi vähän ohjeistaa lapsiaan siihen suuntaan että joskus voi ottaa muitakin mukaan leikkiin eikä aina olla vain kahdestaan. Kehittää vähän lapsen empatiakykyäkin kun oppii ajattelemaan asioita muidenkin kannalta eikä vain itseään.

On mielestäni myös oman lapseni etu, että itse vastaavassa tilanteessa ei jää yksin. Meillä siis ei todellakaan käännytetä leikkikavereita ovella, vaikka olisikin joku muu jo leikkimässä. Jos alkaa olla liian paljon porukkaa sisällä ohjaan ulos jatkamaan leikkejä. Vanhat pihaleikit ovat todellakin monilta jo unohtumassa ja se on todella sääli.

Ainoa poikkeus on perhevierailut eli jos meille tulee joku perhe kyläilemään lastensa kanssa. Silloin yleensä sanon muille lapsen kavereille, ettei sovi tulla. Tämä siitä syystä, että lapsikin voi keskittyä vieraisiin (myös niihin aikuisiin) ja usein vierailuihin liittyy vähintäänkin kahvitarjoiluja ja olisi kieltämättä erikoista jos kaikki kulmakunnan lapset istuisivat kanssamme kahvittelemassa. Ulkona voivat leikkiä myös muiden lasten kanssa vierailujen aikana, mutta vierailevan perheen lasten ehdoilla.

Olen kyllä sitä mieltä että vanhempien tulisi vähän ohjeistaa lapsiaan siihen suuntaan että joskus voi ottaa muitakin mukaan leikkiin eikä aina olla vain kahdestaan. Kehittää vähän lapsen empatiakykyäkin kun oppii ajattelemaan asioita muidenkin kannalta eikä vain itseään.