Teinin käytös ärsyttää. Hermot palaa!

Normisettii. Anna sen olla rauhassa hetki.

Jep, anna tilaa. Ole käytettävissä, mutta älä painosta.

Mulla yksi pyyntö ois

älä vie lapsuuttani pois

anna mun nauttia aika tää

vaikka tieni murheita tois

enkä paras missään ois

anna elää täyttä elämää

Onko j ännätyttö?

Vierailija kirjoitti:

Jep, anna tilaa. Ole käytettävissä, mutta älä painosta.

Tätä oon yrittäny mutta sitten kun saa tilaa, joutuu hankaluuksiin. Sitten kun näitä koitan selvittää ja rajoja laittaa, teini hermostuu. Mies ei edes halua puuttua, joten oon teinin mielestä ihan paska mutsi ja yksin syyllinen kaikkiin rajoihin. Mua se vihaa sydämensä pohjasta kuulemma kun en mistään mitään ymmärrä. Huoh

Ihan samoin sinä ärsytät teiniä. Anna tilaa. Murrosikä on todellinen. Nuori käy läpi vaikeaa elämänvaihetta. Pitäisi itsenäistyä ja silti vanhemmat vaatii ja rajoittaa.

Se haluaa vaan itsenäistyä. Onhan se vanhemmalle rankkaa, kun lapsi haluaa ottaa etäisyyttä. Lycka till!

Tuollaiselle ei saa sanoa muuta kuin pakollisen "mitä haluut syödä". Ei edes kannata yrittää jutella mukavia. Kouluasiassa voi olla toukkana ei mukava ja tehdä selväksi, että se koulu hoidetaan. Mutta siitäkään ei tarvitse jäädä jankkaamaan. Teiniinkin toimii uhkaili jahjonta, vaikkakin se lahjonta tulee yleensä vähän kalliimmaksi kuin pienempänä. Mun poika meinasi laittaa ammattikoulun ihan läskiksi, mutta lupasin, että tehdään matka NY:kiin, kun hoitaa homman kunnialla ja valmistuu kolmen vuoden jälkeen. Välillä pitää muistutella, mutta hyvälle näyttää ja välillä näytti sille, että voisi valmistua jo aiemmin, mutta koronan takia ollaan taas alkuperäisessä aikataulussa.

Oletko murrosiästä ikinä kuullut? Ihan normaalia. Miehen kanssa kävisin kyllä vakavan keskustelun siitä, mikä rooli miehellä on perheessä ja miksi hän pakoilee vastuuta. Ei taida olla parisuhde muutenkaan kunnossa?

Ja sinun pitää nyt vain sietää sitä teinin "vihaa" ja kiukuttelua, se kuuluu asiaan ja menee ohi. Älä ota sitä henkilökohtaisesti, vaikka se olisikin vaikeaa.

Luo turvalliset puitteet kotiin, sano että kaikesta voi aina puhua. Äläkä sitten rupea huutamaan tai skitsoamaan, jos teini päättää jotain ikävää kertoa. Sopikaa yhdessä tietyt säännöt, joita pitää noudattaa. Jokin palkkiojärjestelmäkin varmasti toimisi. Tietenkään mitään päihteitä ja rikoksia ei voi hyväksyä, mutta kannattaa myös perustella, minkä takia kouluun pitäisi panostaa tai ainakin käydä läpi, mihin aineisiin kannattaa panostaa ja mitä seurauksia koulun laiminlyönnillä on tulevaisuuden kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiselle ei saa sanoa muuta kuin pakollisen "mitä haluut syödä". Ei edes kannata yrittää jutella mukavia. Kouluasiassa voi olla toukkana ei mukava ja tehdä selväksi, että se koulu hoidetaan. Mutta siitäkään ei tarvitse jäädä jankkaamaan. Teiniinkin toimii uhkaili jahjonta, vaikkakin se lahjonta tulee yleensä vähän kalliimmaksi kuin pienempänä. Mun poika meinasi laittaa ammattikoulun ihan läskiksi, mutta lupasin, että tehdään matka NY:kiin, kun hoitaa homman kunnialla ja valmistuu kolmen vuoden jälkeen. Välillä pitää muistutella, mutta hyvälle näyttää ja välillä näytti sille, että voisi valmistua jo aiemmin, mutta koronan takia ollaan taas alkuperäisessä aikataulussa.

Toukkana = tiukkana

Myös tapa millä keskustelee vaikuttaa paljon. Kerrotko asiasta syyttävästi vai asiallisesti keskustellen?

Voisiko hankalista asioista yrittää keskustella niin, että nuori saa kertoa oman näkemyksensä ja sitten myös kertoa miten voisi jotain muuttaa omalla toiminnallaan? Pyydä nuorta kertomaan asioista ja keskity kuuntelemiseen.

Koulunkäynnistä voi myös yrittää keskustella rakentavasti. Mitä haluaa tehdä ysiluokan jälkeen, mihin haluaisi opiskelemaan - lukio, vai jokin muu oppilaitos? Mitä vaatii, että pääsee sinne mihin haluaa? Miksi ei hoida kouluaisoita - kiinnostuksen puute, kaveripiiri, oppimisvaikeudet, laiskuus tms? Syistä voi keskustella ja miettiä miten saisi tilanteeseen muutosta (kuitenkin niin, että nuori voi itse olla mukana päättämässä asioista, jolloin hän myös helpommin sitoutuu asioihin, jotka tuovat muutosta).

Olisi hyvä, jos mies olisi tässä mukana. (=Vanhemmat vetävät asioissa yhtä köyttä.)

Tsemppiä! Itsellä myös 14v. teini. Muistathan myös sanoa ääneen, että rakastat, välität ja haluat hänelle vain parasta ja autat, jos vain pystyt. 

Anna rauhoittua huoneessa hetki, sitten käytte asiat läpi, sinun tehtäväsi on opettaa että teoilla on seurakset, kotiarestia, kännykkää, tietokonetta ym pois sitä mukaan kuin rikkoo sääntöjä.. Parempi opettaa syy seuraus vielä kun ne eivät johda vakaviin seurauksiin esim. vankilaan... Hermot ovat varmasti kireällä teinin kanssa, mutta nyt kun teet parhaasi saat vielä kasvatettua fiksun nuoren josta kasvaa vastuuntuntoinen aikuinen.

Sillä on paha murrosikä nyt. Yritä ymmärtää että teinilläkin on nyt hankalia tunteita. Ole tarvittaessa läsnä, kyllä se siitä rauhottuu :)

Onko teinillä kodin ulkopuolisia harrastuksia, jotka tasapainottaisivat arkea? Muistan oman raivoamiseni, koska olin jatkuvasti jumissa kotona, kun niitä harrastuksia ei ollut. Äiti vielä yritti painostaa olemaan entistä enemmän kotona.

Miksi mies ei puutu? Se eniten häiritsee

Teet aivan oikein, kun pistät teinille rajoja. Jos et olisi laittamassa rajoja, teini tuntisi itsensä turvattomaksi. Hänellä pitää olla joku rajoittava ihminen, jota vastaan hän voi kapinoida. Hän tarvitsee jonkun turvallisen ihmisen (sinut), jota vastaan hän voi kapinoida turvallisesti. Hänen ei tarvitse pelätä, että sinä et hylkää häntä edes niinä hankalimpina hetkinä, kun hän julistaa sinulle omaa pahaa oloaan väittämällä, että olet paska mutsi.

Todennäköisesti laittamasi rajat ovat täysin kohtuullisia ja oikeudenmukaisia, joten pidä pintasi ja pysy niissä rajoissa, jotka olet teinille asettanut. Muistui kuitenkin mieleeni, että on sellaisiakin vanhempia, jotka asettavat lapsilleen kohtuuttomia vaatimuksia. On myös sellaisia tempoilevia vanhempia, jotka eivät oikein itsekään tiedä, millaisia sääntöjä he ovat lapsilleen laittaneet. Yhtenä päivänä he vaativat yhtä ja toisena päivänä jotakin ihan muuta. 

Ikävä juttu, että isä ei kanna omaa vastuutaan vanhempana vaan on sysännyt kaiken vastuun sinulle. Tehoaisiko isään kunnon periaatekeskustelu vanhemmuuden tuomista vastuista, tietenkin täysin rakastavaan sävyyn. Olisi hyvä, että teini huomaisi, että hänellä on kaksi välittävää vanhempaa. Sinullekin olisi hyvä saada tueksesi lapsen isä. Taakka tuntuu paljon kevyemmältä, kun sitä on kantamassa kaksi yhden ihmisen sijaan. 

Vielä lohdutuksen sana. Muutut täysin varmasti teinisi silmissä ihan siedettäväksi ja oikeastaan aika kivaksi mutsiksi, kunhan teini selviää hormonimyrskystään. Aikuisempana hän saattaa halata sinua ja sanoa, että olipa hän hankala murrosikäisenä ja ihmetellä, miten sinä ja hänen isänsä ovat kestäneet tätä hankalaa aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiselle ei saa sanoa muuta kuin pakollisen "mitä haluut syödä". Ei edes kannata yrittää jutella mukavia. Kouluasiassa voi olla toukkana ei mukava ja tehdä selväksi, että se koulu hoidetaan. Mutta siitäkään ei tarvitse jäädä jankkaamaan. Teiniinkin toimii uhkaili jahjonta, vaikkakin se lahjonta tulee yleensä vähän kalliimmaksi kuin pienempänä. Mun poika meinasi laittaa ammattikoulun ihan läskiksi, mutta lupasin, että tehdään matka NY:kiin, kun hoitaa homman kunnialla ja valmistuu kolmen vuoden jälkeen. Välillä pitää muistutella, mutta hyvälle näyttää ja välillä näytti sille, että voisi valmistua jo aiemmin, mutta koronan takia ollaan taas alkuperäisessä aikataulussa.

Käsityksesi uhkailusta on vähän kummallinen :,D Matka NY:kiin on LAHJONTAA ei uhkailua.

Onko liikaa sääntöjä ja rajoja, jos joutuu kaikkea vastaan kapinoimaan? Itselläni on kolme teinipoikaa, joista nuorin 15v. Turhasta ei ole nipotettu koskaan eikä järjettömiä rajoituksia määrätty. Hyvin on mennyt. Itselläni ei myöskään ollut omassa teini-iässä tiukkoja sääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

Onko liikaa sääntöjä ja rajoja, jos joutuu kaikkea vastaan kapinoimaan? Itselläni on kolme teinipoikaa, joista nuorin 15v. Turhasta ei ole nipotettu koskaan eikä järjettömiä rajoituksia määrätty. Hyvin on mennyt. Itselläni ei myöskään ollut omassa teini-iässä tiukkoja sääntöjä.

Lapset ovat eri luonteisia, sinulle on osunut todennäköisesti yksilöt joilla on ollut helppo murroikä, samoin kuin itselläsi, he sopeutuvat hyvin sääntöihin, käyvät koulussa, tekevät läksyt ym. vaikka kukaan ei hengittäisi niskaan. Sitten on se toinen ääripää joiden perään saa vahtia kuin 2vuotiaiden...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiselle ei saa sanoa muuta kuin pakollisen "mitä haluut syödä". Ei edes kannata yrittää jutella mukavia. Kouluasiassa voi olla toukkana ei mukava ja tehdä selväksi, että se koulu hoidetaan. Mutta siitäkään ei tarvitse jäädä jankkaamaan. Teiniinkin toimii uhkaili jahjonta, vaikkakin se lahjonta tulee yleensä vähän kalliimmaksi kuin pienempänä. Mun poika meinasi laittaa ammattikoulun ihan läskiksi, mutta lupasin, että tehdään matka NY:kiin, kun hoitaa homman kunnialla ja valmistuu kolmen vuoden jälkeen. Välillä pitää muistutella, mutta hyvälle näyttää ja välillä näytti sille, että voisi valmistua jo aiemmin, mutta koronan takia ollaan taas alkuperäisessä aikataulussa.

Käsityksesi uhkailusta on vähän kummallinen :,D Matka NY:kiin on LAHJONTAA ei uhkailua.

Ei se nyt lahjontaakaan ole, vaan kannustamista ja hyvän suorituksen palkitsemista.