kätilöä/diabeetikkoa paikalla?

Diabeetikko on huonossa hoitotasapainossa ja raskaana, ja silti ajattelee ITSEÄÄN! Vauvallehan siitä ne alkuvaiheen vaikeudet tulevat, joskus jopa koko loppuelämän vaikeudet. Sinun repeämäsi ovat pientä sen rinnalla, mitä suuri osa diabeetikkojen vauvoista joutuu kärsimään.

eihän siitä vauvasta tule elinkelpoista tuollaisilla sokereilla. Se on raukka teholla sokeritipassa kanyyli päässä viikon ennen kuin saat sitä edes syliin.

hänen raskauksiaan seurattiin tosi tarkkaan ja molemmat synnytykset käynnistettiin. Kaikki meni hyvin ja hän on mahtavan ihana äiti ollut lapsilleen.



Poikani on diabeetikko myös ja siksi ymmärrän huolesi ap repeämisestä. Diabeetikolla pienikin haava saattaa pistää sokerit sekaisin.

viikolla 36, kaksi tervettä neljä kiloista on synnyttänyt, tosin keskoskaapissa molemmat joutuivat olemaan elämänsä ensimmäisen viikon.



Hänenkin diabeteksensa oli todella huonossa tasapainossa odotusaikana ja pitkään vielä synnytysten jälkeen. Ei ilmeisesti ole kaikkein helpoin homma yhdistää nuo kaksi asiaa. Raskausdiabetes on ihan lastenleikkiä 1.tyypin rinnalla, ei voi puhua edes samasta sairaudesta.

11

On ihan oikein,että diabeetikko ajattelee ITSEÄÄN, sillä itsensä hoitamisen kautta myös sikiölle on paremmat oltavat sekä kohdussa että matkalla maailmaan synnytyksen aikana.

Ketäpä muuta raskaana oleva, niin diabeetikko kuin ei-diabeetikko, ajattelisi kuin itseään. Vauvaa on vaikea hoitaa muuten sikiöaikana kuin oman isensä kautta.

Ja nuo korkeat sokerit ovat yleensä muuttuneen insuliinitarpeen merkkejä, eivät oireita sokerin mässyttämisestä kuten raskausajan diabeetikolla voivat olla.

ap yrittää huolehtia verensokeristaan raskausaikana. Kuten nuo älykääpiöt toivottavasti tajuavat, ettei diabetes ole mikään itseaiheutettu sairaus ja verensokeri voi syystä tai toisesta heitellä joskus yllättäen, vaikka ruokavalio olisikin oikeanlainen. Vaadi diabeteslääkäriltäsi kunnolliset hoito-ohjeet, ellet saa vaihda lääkäriä! Sitten ravitsemusterapeutin kanssa voisit käydä lävitse raskausajan asioita, neuvolasta varmaan osaavat sinne tarvittaessa ohjata.

eihän siitä vauvasta tule elinkelpoista tuollaisilla sokereilla. Se on raukka teholla sokeritipassa kanyyli päässä viikon ennen kuin saat sitä edes syliin.

Kai mä nyt parhaani yritän koko ajan! Vauvan terveys on minulle ykköshuoli!

-ap

vauvan kokoa.

t: raskausdiabeetikko

Kyllä pitäisi, älä huoli kyllä ne seuraa sinua ja lastasi!

etkö ole äitiyspoliklinikan seurannassa? Vauvan kokoa seurataan tarkasti koko raskauden ajan. Loppuraskaudessa varmistetaan vauvan keuhkojen kypsyys lapsivesipunktiolla ja tarvittaessa käynnistetään synnytys jos näyttää siltä että istukka ei kestä raskauden loppuun asti. Muutenkin insuliinidiabeetikoilla käynnistetään synnytys noin kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa.



Repeämä ei varsinaisesti ole riippuvainen lapsen koosta. Enemmänkin repeämiseen vaikuttaa mm. äidin kudostyyppi, ponnistusasento (puoli-istuvassa asennossa yleensä repeää kaikkein pahimmin) sekä ponnistusvaiheen hallitsemattomuus. Kun lapsen päätä ja välilihaa tuetaan kunnolla ponnistusvaiheen aikana, kudokset ehtivät venyä rauhassa.





Sektiopäätös riippuu monesta asiasta; siitä kannattaa jutella äitipolilla hoitavan lääkärin kanssa mutta diabetes itsessään ei ole mikään sektioperuste.

en osaa sinua juurikaan auttaa, mutta voin kertoa, että minä olen diabeettikoäidin lapsi. Olin iso, 54cm ja jotain yli 4 kg. Äitini synnytti minut alakautta, mutta imukupilla. Tämä siis 30 vuotta sitten. Myöhemmin äitini sai siskoni ja hänkin syntyi alakautta. Se oli suunniteltu sektio käsittääkseni, vai olisiko ollut suunniteltu käynnistys (voiko sellaista olla?), mutta kuitenkin silloin (9v. myöhemmin) synnytys oli suunniteltu.

Kyllä pitäisi, älä huoli kyllä ne seuraa sinua ja lastasi!

Olen äitiyspolilla seurannassa.. mutta juttu on ku diabeteslääkäriä ei tunnu kiinnostavan asiat.. verensokeri heittelee, pistospaikat täynnä mustelmia ja jalat todella kuivat, mutta lääkäri aina vaa sanoo "katotaan ens kerralla"... argh.

-ap