Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Käykö teillä näin koskaan? Mies vastaan nainen...

Vierailija
03.05.2009 |

Lapsiperhe. Miehellä monen päivän vapaaputki. Talouteen liittyviä pakollisia pihanlaittoa, puuhommia yms. Miestä ei oikein huvita, joten nautiskelee vapaapäivistä.



Yhdeksi päiväksi sovittu, että perheen äiti tekee jotain omaa hommaa ja mies on lasten kanssa useamman tunnin. Ja kun se päivä koittaa, mies alkaa heti aamusta touhuamaan itseään ulos "kun on ne pakolliset hommat, pakko tehdä nyt, koskas teen".



Kun muistutan, että oli monta päivää aikaa tehdä ja tämä päivä oli minulle sovittu. Mies alkaa hiljaisena olemisen, käveleskelee, huokailee, haukottelee ja yrittää hiljaisella painostuksella saada oman tahtonsa läpi. Mutisee kuinka nyt sitten jää se ja se tekemättä ja kohta on töihin menokin ja plaa, plaa... Useimmiten on saanutkin sitten tahtonsa läpi juuri tuolla kummasti minun omaantuntoon ja syyllisyydentutkaani vaikuttavalla tavalla.



Miksi hiivatissa sitä tunteekin syyllisyyttä siitä, että haluaa vain pitää sovitusta asiasta kiinni...

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
03.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mäkin mietin, että miten kummassa se on niin, että meillä mies AINA juo kahvikupposensa rauhassa jan kanssa netissä surffailen, kun mä aamupalan ohessa laitan pyykkejä ja tiskejä ja siivoilen jne jne jne jne jne.



Ja suuremmassa mittakaavassa just noin kuten kirjoitit.

Vierailija
2/3 |
03.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä oon ottanu sen periaatteen, että jos mies "pitää vapaata" ni minäkin pidän. Eihän se oo reilua, että mä oon 24/7 yleiskone ja mies kokee, että ku sillä on töistä vapaapäivä, ni se vaan tekee olonsa mukavaksi. Lapset toki hoidan, mutta oon opetellu sulkemaan silmät muilta tekemättömiltä töiltä ainaki ku mies viettää lomaa. Oon sanonukin, että onhan se loma mullakin, siis ku nytkin oon vuosilomalla ja kohta äitiyslomalla. Miehen työpäivinä en sit odotakaan juuri mitään, ku oon ite kotona. Ja ku oon töissäkin ollu, että tiiän kyllä, että ei sekään mitään herkkua aina oo, ku kuudelta aamulla lähtee ja kuudelta illalla on takas.



Tuossa tilanteessa kyllä ite sanosin, että voivoi... mulla menee niin ja niin monta tuntia, sen jälkeen voit tehdä mitä haluut, mä meen, moimoi. Enkä kuuntelis sen enempää huokailuja. Ehkä kuittaisin isoimmat sanomalla, että kato peiliin, jos syyllistä etit. Siksipä mieheni ei yritäkään "suostutella ja hellyttää" mua huokailuin jne..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
03.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

miehen huokailut vain viemällä ne toisesta korvasta ulos, etten olisi kuulevinani. On vain edessä pitkä prosessi, kun olen hieman sellainen helposti sanomisista stressaantuva tyyppi. Tänään kyllä sanoinkin, että ensi kerralla kun haluan jonkin asian tehdä, otan tarpeet mukaani ja menen muualle tekemään vaikka koko yöksi... ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yksi kuusi