Te, joiden lapset potkupyöräilivät pienenä, oppivatko aikaisin polkemaan ilman apupyöriä?

Eikö kenenkään lapsi potkupyöräillyt?

Tytär oppi nopeasti. Niinkuin kognitiiviset taidotkin. Pojat vähän myöhemmin, mutta aika nopeasti hekin.

Minun tyttärilläni oli potkupyörä ensimmäisenä kulkupelinä ja seuraavaksi pieni pyörä, johon ei koskaan edes kiinnitetty apupyöriä. Ei ollut tarpeen. Yhdessä päivässä alkoi polkeminen sujua ja jarruttaminen siitä pikku hiljaa. Kumpikin alkoi polkea siinä neljän vanhana.

Vierailija kirjoitti:

Eikö kenenkään lapsi potkupyöräillyt?

Sellaisia ei ollut 15 vuotta sitten. Kolmipyörä oli mutta se toimi huonosti. Onneksi oppi kyllä 5 vuotiaana ajamaan oikeaa pyörää ilman appareita.

Minä vuonna potkupyörät tulivat Suomeen?

Meillä oli potkupyörä, lapsi oppi ajamaan ilman apupyöriä kolmevuotiaana. Helposti meni ilman opettamista.

Isommalla ei vielä ollut potkupyörää eikä oppinut ajamaan. Eskari-iässä alkoi äidillä jo tulla paniikkia, joten karsittiin polkupyörästä polkimet irti, jolloin pääsi potkuttelemaan pyörällä. Sitä kautta oppi sitten kyllä hyvin. Toinen potkupyörätön oppi nelivuotiaana. Oli jotenkin innokkaampi yrittämään polkemista.

Ilman muuta potkupyörä kannattaa hankkia.

Vierailija kirjoitti:

Minä vuonna potkupyörät tulivat Suomeen?

Olisiko ollut kymmenisen vuotta sitten. Sitä ennenkin kuulin niistä jo, mutta ei niitä täällä maalaisprismoissa myynnissä vielä ollut.

Esikoinen aloitti potkupyöräilyn reilu puolitoistavuotiaana, kun ylettyi maahan istuimelta. Sai polkupyörän apupyörillä kolmivuotislahjaksi, mutta sinä syksynä se oli vielä vähän iso, eikä montaa kertas käytetty. Seuraavana keväänä ajeli apupyörillä ehkä pari viikkoa ja sitten päivässä oppi ilman, vähän yli 3,5 v. Tasapaino oli siis kunnossa potkupyöräilyn ansiosta, mutta polkemista piti opetella.

Suosittelen ostamaan riittävän pienen pyörän aloittelijalle, helpottaa hommaa huomattavasti.

Käytetty potkupyörä on fiksu hankinta. Siinä on hyvin vähän huollettavia tai rikki meneviä osia, joten pyörät kestävät lapselta toiselle. Itse suosittelen vahvasti. Omat lapseni olivat heti sujuvia pyöräilijöitä varmasti juuri potkupyörän ansiosta. Apupyöriä ei tarvita lainkaan kun siirrytään polkimilla varustettuun pyörään.

Potkupyörän avulla lapsi oppii tasapainon niin apupyörävaihe jää kätevästi pois!

Meillä potkupyörä käytössä 2-4 v, siitä suoraan oikea pyörä ja oppi kerrasta pyöräilemään 4-vuotiaana. Kehittää tasapainoa tosi hyvin ja tulee se oikeanlainen asento pyöräilyyn. Apupyörillä painopiste on monesti liian takapainoinen ja nojaa sivuille kun ne pyörät antaa tukea. Suosittelen potkupyörää.

Esikoinen oppi todella helposti, mutta yllättäen häntä liikunnallisemmalle pikkusisarukselle ei siitä ollut samanlaista apua, en sanoisi, ettei ollut apua lainkaan, mutta toiselle oli enemmän. Paljonkin enemmän. Tai sitten hän vain on juuri hyvä siinä, eli tasapainossa pyörän kanssa.

Sekä kummipoika että pikkusiskonsa oppivat suoraan polkemaan ilman apupyöriä. Hetki meni, että keksivät sen polkemisen idean, mutta kun ekat lähdöt tekivät loivaan alamäkeen, niin alle tunnissa osasivat pyöräillä, kun ekan kerran oikean pyörän päälle pääsivät.

2v aloitti potkupyörällä, seuraavana keväänä 3 vuotiaana oppi heti pyörällä. Ainoa ongelma oli aluksi se, että halusi jarruttaa jalat maassa kuten potkupyörällä, mutta oppi senkin sitten pian.

Meillä on kolme lasta pyöräillyt potkupyörällä, jokainen heistä oppi ajamaan tavallisella polkupyörällä ilman apupyöriä kolmevuotiaana.

Meillä lapsi oppi 2-vuotiaana ajamaan ilman apurattaita kun oli potkutellut potkupyörällä. Enpä muuta enää hommaisi ensimmäiseksi pyöräksi. Eli vahva suositus!