Lue keskustelun säännöt.
Kun parisuhde on muuttunut pelkäksi ystävyydeksi
07.11.2020 |
Emme silti osaa/halua erota. Kumpikaan ei halua seksiä. Vuosia yritin, mutta tarpeeksi usein kun tulee torjutuksi alkaa itselläkin kiinnostus loppua. Nyt vaan asutaan yhdessä. Ei riitoja ja ihan mukavaa. Suukot ja halitkin loppuneet lähes kokonaan. Ennen oli niin normaalia olla alasti toisen edessä esim suihkussa, mut nykyään sekin tuntuu kiusalliselta. Mieheni on lähemmäs 60v ja minä alle 50v. Mitä tässä kannattais tehdä? Ajaako elämä ohi? Oon vähän hukassa.
Kommentit (10)
Hyvä ystävyys on arvokasta, varsinkin tuossa iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eikö kamalaa olisi myös se, että tuntuisi ettei toinen rakasta? Onko se seksi kuitenkaan ihan se tärkein juttu?
Vierailija kirjoitti:
Oletteko keskustelleet asiasta ja selvittäneet, miten kukin koette tilanteen?
Ollaan keskusteltu tai lähinnä minä olen. Mies on tyytyväinen tähän kumppanuuteen eikä mullakaan muuten valittamista ole, mut silloin tällöin on alkanut tuntumaan että kaipaisin jotain sisältöä elämääni tai jotain, mutta mitä, en tiedä
Ap
Omassa parisuhteessani erottiin ja säilytettiin ystävyys. Monet ihmetteli, miksi emme jatkaneet yhdessä tai palanneet yhteen, kun tulimme niin hyvin toimeen. Seksuaalisen vetovoiman puuttuminen teki sen, että ei tuntenut mustasukkaisuutta ja osasi olla iloinen toisen uudesta onnesta. Minä en halunnut kahlita itseäni seksittömään elämään, mieheni olisi sen voinut tehdä. Varmaankin kyse on paljon siitä, minkä painoarvon annat seksille. Minulla se vaikutti paljon siihen miten koin itseni, tunsin heti eronneena oloni paremmaksi siitä, että seksuaalisuuteni on omassa hallussani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet eroa ajatellut, kannattaa harkita ensin pariterapiaa. Eihän sillä menetä mitään. Erityisesti jos teillä muuten on hyvä suhde, voi olla että se kipinä vieä uudelleen löytyy kun muistelee mihin toisessa alkujaan rakastui, pohtii mikä on muuttunut ja mikä puolisossa nykyään voisi sytyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko keskustelleet asiasta ja selvittäneet, miten kukin koette tilanteen?
Ollaan keskusteltu tai lähinnä minä olen. Mies on tyytyväinen tähän kumppanuuteen eikä mullakaan muuten valittamista ole, mut silloin tällöin on alkanut tuntumaan että kaipaisin jotain sisältöä elämääni tai jotain, mutta mitä, en tiedä
Ap
Miksi jonkun toisen ihmisen pitäisi olla sisältö sun elämään? Miksi ihmiset tekevät omista kriiseistään parisuhdeasioita? Jos ei ole valittamista, niin älä valita. Jos on, niin selvitä mikä valittamisen aihe on ja tee sille jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon että tuossa iässä (mies yli 50v) miehen testesteroni on hiipunut ja tämän takia ei halua seksiä. Tosi surullista. Ystävyys ei synny ilman että jokin vetää puoleenne, eli intohimon voi löytää uudelleen..uskoisin?
Meillä samanlainen tilanne, mies (>55v) harvoin haluaa seksiä, minä haluaisin vähintään kerran viikossa. Olemme keskustelleet asiasta ja miestä painaa se että niin moni asia (stressi, väsymys etc) vaikuttaa seisokkiin.
Kuka nyt ei haluaisi parisuhdetta parhaimman ystävän kanssa?
Tuo on hyvä jos olette ystäviä. Monesti kylmää parisuhdetta juuri kutsutaan kaverisuhteeksi, mutta torjuisiko kaveri sinut ja sitten olettaisi että olet vielä kaveri? Onnettomasta pari kaverisuhteesta kun pääsin eroon niin nyt saa onneksi valita kaverit.
Oletteko keskustelleet asiasta ja selvittäneet, miten kukin koette tilanteen?