Se,että päätyy jonkun pakkomielteisen ihastuksen uhriksi, ei ole kuulkaas yhtään kivaa!

Yksipuolinen ja pakkomielteisyys. Siis ei tervettä. Jatkuvaa viestittelyä ja selvät harhaluulot pelkästään omassa päässään mahdollisesta suhteesta/tulevasta suhteesta kohteeseensa.
Suhdetta ei siis oikeassa elämässä ole koskaan ollutkaan. Vainoaja ainoastaan tiennyt kohteensa ja koittanut tehdä tuttavuutta. Nimittää kohdettaan ”rakkaakseen”. Missä vaiheessa täyttyy vainoamisen merkit? Ovella ei sentään käy, ainakin tietääkseni. Lähistöllä on pyörinyt. Ja olen suunnittelemassa muuttoa, josta tämä ”vainoaja” ei tule tietämään. Tulevaa osoitettani hän ei tule tietämään koskaan. Sitä, vaihtuuko paikkakuntakin, ei tulla kertomaan. Nyt on aivan turha sanoa että kerro hänelle, viestitä! EN viestitä! Jokainen viesti hänelle vaan innostaa. Ja kyllä, numeroni oli julkinen, vaan ei enää kauaa.