Tykkäättekö kutsua kavereita kylään?

ärsyttää jo se kun tulee tunne että nyt pitää siivota ennen kuin kehtaa edes ketään kutsua..vaikka meillä on aina perussiistiä..enkä muutenkaan tahdo ketään kotiini..pahinpia on miehen työkaverit jne. joita en oikein tunne..siinä sitten viihdytän jotain vierasta työkaverin vaimoa kun miehet juttelee keskenään..plääh. mölli mikä mölli:D

Mutta sitten tulee tunne, että eikö ne haluu olla tekemisissä meidän kanssa, kun eivät koskaan kutsu meitä niille... Yleensä kutsutaan sitten itse itsemme...

Ja sitten odotellaan kk-tolkulla, että josko joku kutsuisi myös meitä joskus... Taitavat ihmiset olla huonoja kyläänkutsujia, mutta itse juoksevat kylään kyllä pää kolmentana jalkana.

Olen sosiaalinen, en oikein viihdy kotona yksin lasten kanssa. Meillä käy kesäloma-aikaan joka päivä vieraita, vähintään sukulaisia, jossen muita saa houkuteltua tulemaan. Laitan ruokaa, syödään, juoruillaan, lapset leikkii. Menee päivät paljon mukavammin kun on seuraa.

Perheessämme on viisi henkeä. Heti kesäloman alettua määrä nousi pariksi viikoksi kuuteen ja ruokapöytään katetaan yleensä ainakin kuudelle. Tänään oli yksitoista ruokailijaa.



Itse kasvoin kodissa, jossa oli kestikievaritunnelma ja saman yhteisöllisyyden kokemuksen haluan lapsilleni välittää.



Meillä tehdään aina ruokaa sen verran, että lautanen tai pari voidaan oman poppoon lisäksi mahdollisille yllätysvieraille kattaa. Loput pakastetaan ja syödään sitten "jätepäivinä".

Haluan kotiini mennä ja olla rauhassa. En ole kovin sosiaalinen.

Onko se velvollisuus? En myöskään oikein tykkää käydä kylässä, mutta käyn joskus kun kutsutaan.

ap

te jotka ette tykkää kutsua niin kutsutteko silti? heh

ap

kiroilevat, että taas tuo ämmä kutsuu meitä kylään ja ei kehtaa kieltäytyä. Ehkä he eivät niin mielellään tule ja yrittävät vihjalla imalla kutsumattomuudellaan, ettei heitä oikein teidän seura kiinnostaisi.

Minullakin on joitain tuttuja, jotka ahdistelee koko ajan kylästelykutsuilla ja se ärsyttää, koska olisi mielekkäämpää tekemistä iltaisin ja viikonloppuisin.

Ja sitten odotellaan kk-tolkulla, että josko joku kutsuisi myös meitä joskus... Taitavat ihmiset olla huonoja kyläänkutsujia, mutta itse juoksevat kylään kyllä pää kolmentana jalkana.

järjestellä myös juhlia ym. Kesäisin meillä on viikkoja, jolloin vieraita tulee ja menee, koko ajan on joku kylässä ja kun edelliset lähtee niin seuraavat tulee. Ihan mielettömän mukavaa!

mutten yhtään tykkää kyläillä :O



Erään ystäväni kanssa tämä toimii loistavasti, sillä hän ei halua kutsua kotiinsa mutta tykkää kyläillä :)

kyläillä ja kutsua kylään. T.vl äiti

Meillä on kaveripiirissä jokaisella omat vakio kekkerit; esim yksi perhe pitää joka loppukesä "perunajuhlat", meillä paistetaan keväällä blinejä jne. Eli vastavuoroisesti jokainen perhe kutsuu kaikki kylään, yhteensä meitä on parikymmentä syömässä parhaimmillaan jos lapset on mukana.



Tuon lisäksi tehdään "tikusta-asiaa" ja tapaillaan ruuan merkeissä melkein kuukausittain. Toki joskus väsyttää jos viikonloppuna pitää aina olla menossa, mutta toisaalta ystävyys on niin tärkeää meille!



Siivouksesta ei oteta paineita, normaali viikkosiivous riittää.

Eipä ne ihmiset olisi mun ystäviäni ellen nauttisi heidän seurastaan. En koe ystäviä velvollisuudeksi.

Jos kyseessä on rennot tapaukset, eli ne, joiden luo voi mennä, vaikka ei olis viikkoon siivottu tai keräilty jälkiä ja rennot kutsut, bileet mielessä, niin tykkään.

Jos tulee hyvin siistejä ja kovin kriittisiä vieraita en tykkää, silloin hermoilen päiväkausia ja yritän siivota ja olen kireä, vaikken haluaiskaan.

Yllätysvieraita en voi sietää- siis mieluummin kutsun kavereita kylään.

Ai niin, ja sit vielä, mäkin olen työssä jne. paljon tekemisissä ihmisten kanssa ja elämässä on paljon kiirettä. Koti on mun pakopaikkani, turvasatama, jossa ei tarvi olla aina mukava ja helposti lähestyttävä. Saa olla sellainen kuin on, ja rauhassa perheen kanssa, siksi en yllätysvieraista tykkää.