Kiva päivä ollut
Taas tulee yö ja äänet alkaa puhua ja solvata. En jaksais...
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Hyvien uutisten päivä?
Kyllä sitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Opeta äänet kehumaan :)
Oppisikohan nuo. Pitäisi olla jotain kehuttavaa, jotta onnistuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta äänet kehumaan :)
Oppisikohan nuo. Pitäisi olla jotain kehuttavaa, jotta onnistuisi.
Kehumisen aiheet voivat olla ihan pieniäkin. Hyvin pienistä onnistumisen askeleista voit alkaa kiittämään itseäsi. Esim. "Tänään jaksoin tehdä terveellistä ruokaa", "Pitkästä aikaa petasin sänkyni", "Hain hyvää luettavaa kirjastosta", "Kehuin kaverin taitoja ja hän ilahtui" jne.jne.
Voit myös alkaa pitää esim. kiitollisuuspäiväkirjaa, johon kirjaat ylös ihan vaatimattomiakin asioita, mistä voit olla kiitollinen. Niitä alkaa vähitellen löytyä lisää.
Tällainen tietoinen myönteisyyttä kohti kulkeminen vie syytteleviltä ääniltä pohjaa pois ja volyymia.
Aivot voidaan huijata uskomaan meistä ikäviä asioita. Sama toimii käänteisesti. Aivot voidaan huijata uskomaan hyviä, jopa loistavia asioita itsestämme. Aivoille on ihan sama, onko asia totta. Ennen pitkää uskomus vahvistuu. Uskottele ja muistuttele itsellesi päivittäin positiivisia asioita itsestäsi.
Voimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta äänet kehumaan :)
Oppisikohan nuo. Pitäisi olla jotain kehuttavaa, jotta onnistuisi.
Kehumisen aiheet voivat olla ihan pieniäkin. Hyvin pienistä onnistumisen askeleista voit alkaa kiittämään itseäsi. Esim. "Tänään jaksoin tehdä terveellistä ruokaa", "Pitkästä aikaa petasin sänkyni", "Hain hyvää luettavaa kirjastosta", "Kehuin kaverin taitoja ja hän ilahtui" jne.jne.
Voit myös alkaa pitää esim. kiitollisuuspäiväkirjaa, johon kirjaat ylös ihan vaatimattomiakin asioita, mistä voit olla kiitollinen. Niitä alkaa vähitellen löytyä lisää.
Tällainen tietoinen myönteisyyttä kohti kulkeminen vie syytteleviltä ääniltä pohjaa pois ja volyymia.
Aivot voidaan huijata uskomaan meistä ikäviä asioita. Sama toimii käänteisesti. Aivot voidaan huijata uskomaan hyviä, jopa loistavia asioita itsestämme. Aivoille on ihan sama, onko asia totta. Ennen pitkää uskomus vahvistuu. Uskottele ja muistuttele itsellesi päivittäin positiivisia asioita itsestäsi.
Voimia.
Syvällä sisimmässäni tiedän, mikä on totuus ja se totuus tulee uniin ja ääniin itsestäni. En voi valehdella olevani mitään muuta kuin olen. Menneisyys on joka yö läsnä vahvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta äänet kehumaan :)
Oppisikohan nuo. Pitäisi olla jotain kehuttavaa, jotta onnistuisi.
Kehumisen aiheet voivat olla ihan pieniäkin. Hyvin pienistä onnistumisen askeleista voit alkaa kiittämään itseäsi. Esim. "Tänään jaksoin tehdä terveellistä ruokaa", "Pitkästä aikaa petasin sänkyni", "Hain hyvää luettavaa kirjastosta", "Kehuin kaverin taitoja ja hän ilahtui" jne.jne.
Voit myös alkaa pitää esim. kiitollisuuspäiväkirjaa, johon kirjaat ylös ihan vaatimattomiakin asioita, mistä voit olla kiitollinen. Niitä alkaa vähitellen löytyä lisää.
Tällainen tietoinen myönteisyyttä kohti kulkeminen vie syytteleviltä ääniltä pohjaa pois ja volyymia.
Aivot voidaan huijata uskomaan meistä ikäviä asioita. Sama toimii käänteisesti. Aivot voidaan huijata uskomaan hyviä, jopa loistavia asioita itsestämme. Aivoille on ihan sama, onko asia totta. Ennen pitkää uskomus vahvistuu. Uskottele ja muistuttele itsellesi päivittäin positiivisia asioita itsestäsi.
Voimia.
Syvällä sisimmässäni tiedän, mikä on totuus ja se totuus tulee uniin ja ääniin itsestäni. En voi valehdella olevani mitään muuta kuin olen. Menneisyys on joka yö läsnä vahvasti.
Jatkan... Olen kuin riivattu öisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta äänet kehumaan :)
Oppisikohan nuo. Pitäisi olla jotain kehuttavaa, jotta onnistuisi.
Kehumisen aiheet voivat olla ihan pieniäkin. Hyvin pienistä onnistumisen askeleista voit alkaa kiittämään itseäsi. Esim. "Tänään jaksoin tehdä terveellistä ruokaa", "Pitkästä aikaa petasin sänkyni", "Hain hyvää luettavaa kirjastosta", "Kehuin kaverin taitoja ja hän ilahtui" jne.jne.
Voit myös alkaa pitää esim. kiitollisuuspäiväkirjaa, johon kirjaat ylös ihan vaatimattomiakin asioita, mistä voit olla kiitollinen. Niitä alkaa vähitellen löytyä lisää.
Tällainen tietoinen myönteisyyttä kohti kulkeminen vie syytteleviltä ääniltä pohjaa pois ja volyymia.
Aivot voidaan huijata uskomaan meistä ikäviä asioita. Sama toimii käänteisesti. Aivot voidaan huijata uskomaan hyviä, jopa loistavia asioita itsestämme. Aivoille on ihan sama, onko asia totta. Ennen pitkää uskomus vahvistuu. Uskottele ja muistuttele itsellesi päivittäin positiivisia asioita itsestäsi.
Voimia.
Syvällä sisimmässäni tiedän, mikä on totuus ja se totuus tulee uniin ja ääniin itsestäni. En voi valehdella olevani mitään muuta kuin olen. Menneisyys on joka yö läsnä vahvasti.
Onko sinun täysin mahdotonta armahtaa itseäsi? Antaa anteeksi?
Jos menneisyydessäsi olet toiminut väärin, näe tuo sen aikainen itsesi heikkona, ei kelvottomana.
Tottakai kannat edelleen vastuun. Mutta pelkästään virheidensä ja heikkoutensa myöntäminen on askel vahvuuteen. Haluat olla rehellinen, se on kunnioitettavaa. Mutta en usko sinunkaan niin täydellisen kelvoton olevan, ettei jotain hyvän kasvun ja uudistumisen siemeniä sinunkin sielussasi orastaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta äänet kehumaan :)
Oppisikohan nuo. Pitäisi olla jotain kehuttavaa, jotta onnistuisi.
Kehumisen aiheet voivat olla ihan pieniäkin. Hyvin pienistä onnistumisen askeleista voit alkaa kiittämään itseäsi. Esim. "Tänään jaksoin tehdä terveellistä ruokaa", "Pitkästä aikaa petasin sänkyni", "Hain hyvää luettavaa kirjastosta", "Kehuin kaverin taitoja ja hän ilahtui" jne.jne.
Voit myös alkaa pitää esim. kiitollisuuspäiväkirjaa, johon kirjaat ylös ihan vaatimattomiakin asioita, mistä voit olla kiitollinen. Niitä alkaa vähitellen löytyä lisää.
Tällainen tietoinen myönteisyyttä kohti kulkeminen vie syytteleviltä ääniltä pohjaa pois ja volyymia.
Aivot voidaan huijata uskomaan meistä ikäviä asioita. Sama toimii käänteisesti. Aivot voidaan huijata uskomaan hyviä, jopa loistavia asioita itsestämme. Aivoille on ihan sama, onko asia totta. Ennen pitkää uskomus vahvistuu. Uskottele ja muistuttele itsellesi päivittäin positiivisia asioita itsestäsi.
Voimia.
Syvällä sisimmässäni tiedän, mikä on totuus ja se totuus tulee uniin ja ääniin itsestäni. En voi valehdella olevani mitään muuta kuin olen. Menneisyys on joka yö läsnä vahvasti.
Jatkan... Olen kuin riivattu öisin.
Rukous
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta äänet kehumaan :)
Oppisikohan nuo. Pitäisi olla jotain kehuttavaa, jotta onnistuisi.
Kehumisen aiheet voivat olla ihan pieniäkin. Hyvin pienistä onnistumisen askeleista voit alkaa kiittämään itseäsi. Esim. "Tänään jaksoin tehdä terveellistä ruokaa", "Pitkästä aikaa petasin sänkyni", "Hain hyvää luettavaa kirjastosta", "Kehuin kaverin taitoja ja hän ilahtui" jne.jne.
Voit myös alkaa pitää esim. kiitollisuuspäiväkirjaa, johon kirjaat ylös ihan vaatimattomiakin asioita, mistä voit olla kiitollinen. Niitä alkaa vähitellen löytyä lisää.
Tällainen tietoinen myönteisyyttä kohti kulkeminen vie syytteleviltä ääniltä pohjaa pois ja volyymia.
Aivot voidaan huijata uskomaan meistä ikäviä asioita. Sama toimii käänteisesti. Aivot voidaan huijata uskomaan hyviä, jopa loistavia asioita itsestämme. Aivoille on ihan sama, onko asia totta. Ennen pitkää uskomus vahvistuu. Uskottele ja muistuttele itsellesi päivittäin positiivisia asioita itsestäsi.
Voimia.
Syvällä sisimmässäni tiedän, mikä on totuus ja se totuus tulee uniin ja ääniin itsestäni. En voi valehdella olevani mitään muuta kuin olen. Menneisyys on joka yö läsnä vahvasti.
Onko sinun täysin mahdotonta armahtaa itseäsi? Antaa anteeksi?
Jos menneisyydessäsi olet toiminut väärin, näe tuo sen aikainen itsesi heikkona, ei kelvottomana.
Tottakai kannat edelleen vastuun. Mutta pelkästään virheidensä ja heikkoutensa myöntäminen on askel vahvuuteen. Haluat olla rehellinen, se on kunnioitettavaa. Mutta en usko sinunkaan niin täydellisen kelvoton olevan, ettei jotain hyvän kasvun ja uudistumisen siemeniä sinunkin sielussasi orastaisi.
Kiitos. Yritän armahtaa itseni tuomiolta jota kannan sisälläni. Ehkä minussa jotain uudistumisen siemeniä orastaa ettei kaikki ole menetetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta äänet kehumaan :)
Oppisikohan nuo. Pitäisi olla jotain kehuttavaa, jotta onnistuisi.
Kehumisen aiheet voivat olla ihan pieniäkin. Hyvin pienistä onnistumisen askeleista voit alkaa kiittämään itseäsi. Esim. "Tänään jaksoin tehdä terveellistä ruokaa", "Pitkästä aikaa petasin sänkyni", "Hain hyvää luettavaa kirjastosta", "Kehuin kaverin taitoja ja hän ilahtui" jne.jne.
Voit myös alkaa pitää esim. kiitollisuuspäiväkirjaa, johon kirjaat ylös ihan vaatimattomiakin asioita, mistä voit olla kiitollinen. Niitä alkaa vähitellen löytyä lisää.
Tällainen tietoinen myönteisyyttä kohti kulkeminen vie syytteleviltä ääniltä pohjaa pois ja volyymia.
Aivot voidaan huijata uskomaan meistä ikäviä asioita. Sama toimii käänteisesti. Aivot voidaan huijata uskomaan hyviä, jopa loistavia asioita itsestämme. Aivoille on ihan sama, onko asia totta. Ennen pitkää uskomus vahvistuu. Uskottele ja muistuttele itsellesi päivittäin positiivisia asioita itsestäsi.
Voimia.
Syvällä sisimmässäni tiedän, mikä on totuus ja se totuus tulee uniin ja ääniin itsestäni. En voi valehdella olevani mitään muuta kuin olen. Menneisyys on joka yö läsnä vahvasti.
Jatkan... Olen kuin riivattu öisin.
Rukous
Sitä teen välillä. Huudan jeesusta apuun mielessäni.
Hyvien uutisten päivä?