Minkä ikäistä lasta voi oikeasti kasvattaa
Siis pikkuvauva ei tietenkään ymmärrä mistään mitään (ainakaan minun tietääkseni), eikä vanhemmat voi oikein tehdä mitään estääkseen, että vauva ei ala parkumaan esimerkiksi ruokakaupassa.
Mutta minkä ikäisestä lähtien mielestäsi vanhempien pitäisi pystyä kasvattamaan lastaan, ja vaikuttamaan tämän käytökseen. Onko esimerkiksi kaupassa hepulikohtauksen saanut parkuva kolmevuotias edelleen vanhempien ja kasvatuksen ulottumattomissa, vai alkaako tämän ikäisen suhteen jo tulla mieleen ajatus, että onpa huonosti käyttäytyvä ja kasvatettu lapsi.
Kommentit (9)
Ja siis kasvatus ei ole synonyymi sille, että lapsi tottelee aikuista.
Aika normisti se on 0-16 vuotta, tarjoamalla monipuolista ja ravitsevaa ruokaa/juomaa. Sen jälkeen pituuskasvu yleensä loppuu.
Lapsen kasvattaminen on prosessi, ei lopputulos. Kasvattaminen aloittaminen ei siis tarkoita, etteikö lapsi voisi käyttäytyä ei- toivotulla tavalla vaan lasta pyritään ohjaamaan niin, ettei näin tapahtuisi.
Jotenkin aloitus on kylmäävä. Esim. vauva ymmärtää jo paljon, mutta sen tärkein kommunikointitapa on itkemällä viestiä tarpeistaan. Ei kasvatuksen tarkoitus ole tukahduttaa näitä viestejä.
En pidä huonona kasvattajana ketään, jonka kolmisvuotias saa hepulikohtaiuksen, mutta kasvatus on nimenomaan sitä, että lasta opetetaan ilmaisemaan tunteensa ja tarpeensa muutenkin kuin huutamalla lattialla maaten. Mutta on todella outoa edes pohtia, että kolmisvuotias olisi vanhempien ja kasvatuksen ulottumattomissa.
Ja suuri osa kasvattamisessa on myös se, että antaa lapselle mallin.
Tarkoittaa sitä, että lapsihan omaksuu kaiken sen, miten kotona eletään. Miten toimitaan eri tilanteissa ja miten suhtaudutaan tiettyhin asioihin, millainen ilmapiiri kotona jne. jne.
Eihän pienellä lapsella ole muutakaan mistä ottaa mallia, kotonaanhan hän eniten viettää aikaa, vanhempien ja sisarustensa kanssa.
Koko aloitus on outo ja kasvattaminen muka jonkinlainen erillinen projektinsa. Aloituksen ajatuksessa on kaikki niin pielessä, etten osaa edes vastata.
Sanotaan nyt vaikka niin että lasta kasvatetaan ihan alusta lähtien vuorovaikuttamalla ja olemalla esimerkkinä, antamalla mallia ja palautetta ikätasonsa mukaan + olemalla aina johdonmukainen.
Ei meistä ole lasten kasvattajiksi.
Lasta on tarkoitettu murtuneen luun tukemiseen, kunnes luutuminen on tapahtunut.
Jep, kyllä kolmevuotiasta voi jo ns. kasvattaa, ja lapselle tekee karhunpalveluksen, jos tuossa iässä ei edes yritä.
Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kolmevuotias koskaan saisi hepulikohtauksia. Myös uhma ja raivarit kuuluvat kehitykseen.
Tuo ajatus siitä, että pikkuvauva ei ymmärtäisi mistään mitään, ei pidä paikkaansa. Pikkuvauva ymmärtää paljonkin. Kielelliset valmiudet kehittyvät jo kohdussa. Mutta jos sun mielestä "ymmärtäminen" tarkoittaa "tottelemista", niin toki se on asia erikseen.