Miksi aikuiset tuomitaan yksinäiseen kurjuuteen koronan varjolla?
Lasten harrastusten merkitys sentään ymmärretään, mutta monilta aikuisilta ollaan innolla kieltämässä vanhat harrastukset ja sulkemassa mielekkäät ajanviettopaikat jos korona tästä leviää. Eikö kukaan ymmärrä, mitä tällaiset raskaat rajoitukset tekee monen mielenterveydelle?
Olen itse keväällä työttömäksi jäänyt kolmekymppinen eikä mulla ole harrastusteni ulkopuolella mitään sosiaalista elämää. Olin jo vähällä menettää elämänhallintani kesällä, kun elämästä katosi kaikki mielekäs tekeminen ja vuorokausirytmi meni ihan sekaisin. Kesä ja rajoitusten purku pelasti mut, mutta miten käy kun edessä kun pitkä ja synkkä talvi? Kaikki tuntuu niin lohduttomalta jo nyt, kun vaan ajattelenkin sitä mikä on edessä.
Kommentit (5)
Sinä voit tehdä ihan mitä haluat. Kukaan ei kiellä yhtään mitään. Se on valintoja, haluatko koronan vai et. Sinä päätät.
Ei kaikkien mielestä yksinäisyys ole kurjaa. Minulle riittää täysin se, että näen työpaikan ihmisiä päivällä ja silloin tällöin harrastuksissa kavereita. Nautin olla yksin. Se on ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikkien mielestä yksinäisyys ole kurjaa. Minulle riittää täysin se, että näen työpaikan ihmisiä päivällä ja silloin tällöin harrastuksissa kavereita. Nautin olla yksin. Se on ihanaa.
Tuo ei paljon lohduta niitä, jotka kaipaa elämäänsä muitakin kontakteja kuin kaupan kassan, joka sekin on nykyään pleksin takana ja käyttää maskia ja kumihanskoja.
Ihmiset ovat sopeutuvaisia ja kekseliäitä. Liityt johonkin videokahvilaporukkaan ja kyllä se siitä. Jos sinulla ei ole pinterestiä niin sinne, sitten joku nettivalmennus päälle.
Jaxuhali.