Kyllä onnistuu ettei kerro viranomaisille syntyneen
lapsen isän henkilöllisyyttä.
Tuttavani odotti ulkomailla alkunsa saanutta lasta. Ei mitään miestä sen kummemmin halunut. Asui Suomessa, hoiti lapsen hyvin, ja oli todella halunut lapsen. Lastenvalvojalle ei kertonut isästä mitään, ja sai elatustuen.
Samalle äidille syntyi toinen lapsi muutaman vuoden kuluttua, eikä suostunut kertomaan taaskaan lapsen isän henkilöllisyyttä. Elatustukea sai, lastenvalvoja kyllä kysyi että kuka isä on, mutta tuttavani ei kertonut ja sillä OK. Lapset saivat ja saavat rakkautta sekä huolenpitoa. Eli yhdesä pitkässä ketjussa oli keskustelua kuinka isän täytyy saada isyystesti jne.
Naiset jotka eivät halua olla tulevan lapsen isän kanssa missään tekemisissä, ei kannata kertoa että saa lapsen, jos mahasta näkyy niin ei ainakaan kannata kertoa että hän on isä. Eli hissukseen vaan eikä missään tekemisissä kun raskaus on varmistunut, myöhemmin jos näkee niin sanoo vain että on uusi suhde jne.
Kommentit (4)
Toki selviää, mutta lapsesta riippuen aiheuttaa epärealistisia kuvitelmia, ahdistuksen hylätyksi tulemisesta tms. Ja vaikuttaa kykyyn olla vanhempana. Jokainen ihminen tarvitsee tietoa siitä kenestä on lähtöisin, millainen sosiaalinen, biologinen, kulttuurillinen perimä hänellä on. MOnet itkevät vielä eläkkeellä ja etsivät oikeaa isäänsä.
Todella julmaa äidin tehdä tullaisia päätöksiä lapsensa puolesta. Ei siinä äidin rakkaudet yms. riitä. Lukekaapa vaikka kirja "Kenen lapsi."
T: itsekin adoptoitu
lapsella on oikeus isään!
Ja jokaisella on oikeus tietää alkuperänsä!
Mutta sehän ei minäminä-mammoille käy. Ettekö tajua, että se lapsi kasvaa nuoreksi ja vielä aikuiseksikin.
Ja JOKAINEN haluaa tietää juurensa!
Muuten on monta terapia-vuotta edessä!
Mies (mahdollinen isä) voi vaatia, jos katsoo sen tarpeelliseksi.