Onko tämä hyvää tekstiä?

Kirjallisuus etsii suuntia muutosten mukana, joskus niitä ennakoidenkin. Se kantaa itsessään aikakautensa ja yhteiskuntansa kulttuuria, jota se muokkaa lukijoittensa välityksellä.

Myös 1900-luvun puolivälissä käynnistynyt murrosaika on luettavissa kirjallisuudesta. Perinteet menettävät merkitystään, yhtenäistä elämisen ohjeistoa ei enää ole - valinnan mahdollisuuksia sitäkin enemmän. Sirpalemaisuus, turvattomuus ja liikkeelläolo määrittävät tätä murrosta, jota kirjallisuudessa parhaiten kuvannee yhä katkeilevampi lyhytproosa. Päähenkilönä on usein kaupungissa elävä, syystä tai toisesta ympäristössään itsensä vieraaksi kokeva yksilö, josta kerrotaan vailla suuria tunteita ja arvottamatta hänen tekojaan tai kohtaloaan. Kerronnan sävyissä suositaan ironiaa.