Miten eletään ns. täysillä? Elättekö itse niin?

Minäkin haluaisin elää täysillä, mutta sitten kun yritän kysyä itseltäni että mitä haluaisin oikeasti tehdä niin jotenkin mikään ei kiinnosta ja sitten vaan passivoidun tähän ainaiseen kännykän pläräämiseen.

En haluakaan "elää täysillä". Tämmöinen 75% teho on minulle sopiva. Olen elänyt aina niin, säästellyt ja himmannut. 

Pitäisi määritellä ensin "täysillä elämistä". 

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi määritellä ensin "täysillä elämistä". 

Tätä mietin itsekin, olen siis ap. Monet sanovat elävänsä täysillä, mutta eivät sitten vaivaudu avaamaan asiaa enempää. Itse kituutan säästöliekillä jo aloituksessa mainitsemalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

En haluakaan "elää täysillä". Tämmöinen 75% teho on minulle sopiva. Olen elänyt aina niin, säästellyt ja himmannut. 

Kerro jotain esimerkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi määritellä ensin "täysillä elämistä". 

Varmaan unelmien toteuttamista, kokemuksien kerryttämistä, ei huolta huomisesta -asenteella elämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluakaan "elää täysillä". Tämmöinen 75% teho on minulle sopiva. Olen elänyt aina niin, säästellyt ja himmannut. 

Kerro jotain esimerkkejä.

Työelämässä en ole halunnut pyrkiä sellaisiin tehtäviin, joihin olisin voinut, en ole halunnut lisävastuuta, samalla olen ollut saavuttamatta samaa tulotasoa kuin kunnianhimoisemmat työkaverit. 

Olisin voinut haluta meille koiran, mutta en sitten ole halunnut sitä vastuuta ja huolta, joten olen luopunut lemmikin tuottamasta ilosta. 

Aikalailla. Olen utelias ja huoleton luonne. Ei pelota sairaudet, ryöstäjät tai laivan uppoamiset. Niinpä toteutan innolla unelmian ja keksin samalla uusia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi määritellä ensin "täysillä elämistä". 

Varmaan unelmien toteuttamista, kokemuksien kerryttämistä, ei huolta huomisesta -asenteella elämistä.

Tästä juuri kaipaisin esimerkkejä, millaisien unelmien ja kokemusten ym.

Huoleton kirjoitti:

Aikalailla. Olen utelias ja huoleton luonne. Ei pelota sairaudet, ryöstäjät tai laivan uppoamiset. Niinpä toteutan innolla unelmian ja keksin samalla uusia.

Oletko aina osannut elää noin, vai onko jokin kokemus muuttanut ajattelua?

Aina kun elän täysillä, saan joko sakot, päädyn putkaan tai mielenterveyteni kyseenalaistetaan.

Mulle täysillä eläminen tarkoittaisi osaa vuodesta ulkomailla tai jopa omaa b&b:tä Italiassa, moottoripyöräreissua Eurooppaan, vaellusta Alpeilla, kokkikoulua vaikka Thaimaassa, yötä lasi-iglussa Lapissa, bachatatunteja ihanan parin kanssa jne.

Harmillista kun kaikkeen tarvitaan rahaa:( Mieskään ei ole ihan kaikkeen suostuvainen ja vielä 10v töissä kiinni. Sitten lienee jo myöhäistä.

Siksipä mun täysillä eläminen on nyt puutarhanhoitoa, kasvihuoneviljelyä, ihania lapsenlapsia, mustikka- ja marjametsää, uintia päivittäin kylmenevässä vedessä, ystävien tapaamista ja herkkuruokien laittoa. Matkustanut olen onneksi paljon ennen koronaa (yli 80 matkaa).

Kyllä tässä kotona tietty vetelöityy, pitäisi vain mennä ja tehdä sitä mitä nyt voi.

En... Sairaus verottaa jaksamista todella paljon. Töistä selviän ja kaupassa käyn kun on parempi päivä, mihinkään ylimääräiseen ei vaan riitä paukkuja. Just jätin kummipojan pelin väliin, kun en vaan pystynyt menemään. Ärsyttää kun aika kuluu ja lääkäri käskee vaan odottamaan, josko olo paranisi itsekseen 😖 Ihmiset rakkaat: nauttikaa elämästä ja menkää nyt kun olette voimissanne! Onneksi elin parikymppisenä täysillä, sillä nyt kolmekymppisenä en pysty... On edes muistot tallella ja ihmisiä edellisestä elämästä ❤️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi määritellä ensin "täysillä elämistä". 

Varmaan unelmien toteuttamista, kokemuksien kerryttämistä, ei huolta huomisesta -asenteella elämistä.

Tästä juuri kaipaisin esimerkkejä, millaisien unelmien ja kokemusten ym.

Minä esimerkiksi kokeilen rohkeasti kaikkia uusia harrastuksia. Olen yli 30-vuotias nainen enkä mieti, että onkohan tämä nyt liian vaarallinen/vaikea/hävettävä harrastus. Jos haluan mennä brassijujutsun peruskurssille, menen enkä mieti, että pysynköhän mukana pienikokoisena naisena. Jos haluan mennä kokeilemaan tankotanssia, menen enkä ajattele olevani liian vanha kokeilemaan.

Vierailija kirjoitti:

En... Sairaus verottaa jaksamista todella paljon. Töistä selviän ja kaupassa käyn kun on parempi päivä, mihinkään ylimääräiseen ei vaan riitä paukkuja. Just jätin kummipojan pelin väliin, kun en vaan pystynyt menemään. Ärsyttää kun aika kuluu ja lääkäri käskee vaan odottamaan, josko olo paranisi itsekseen 😖 Ihmiset rakkaat: nauttikaa elämästä ja menkää nyt kun olette voimissanne! Onneksi elin parikymppisenä täysillä, sillä nyt kolmekymppisenä en pysty... On edes muistot tallella ja ihmisiä edellisestä elämästä ❤️

Mulla samat.

Vierailija kirjoitti:

Huoleton kirjoitti:

Aikalailla. Olen utelias ja huoleton luonne. Ei pelota sairaudet, ryöstäjät tai laivan uppoamiset. Niinpä toteutan innolla unelmian ja keksin samalla uusia.

Oletko aina osannut elää noin, vai onko jokin kokemus muuttanut ajattelua?

90-luvun köyhyys ja tulotomuus opetti nuukaksi. Siitä on pitänyt opetella eroon, että olen voinut toteuttaa haaveitani. Elämänkokemus on myös opettanut luottamaan, että ongelmat aina ratkeavat tavalla tai toisella. Turhan murehtiminem toi elämään vain kurjuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi määritellä ensin "täysillä elämistä". 

Varmaan unelmien toteuttamista, kokemuksien kerryttämistä, ei huolta huomisesta -asenteella elämistä.

Tästä juuri kaipaisin esimerkkejä, millaisien unelmien ja kokemusten ym.

Jos haluat tiettyyn työhön, tietyn auton, tietyn asunnon, tietyn ulkonäön, tietyn suorituksen jne. Ihmisillä voi olla vaikka mitä unelmia ja intohimoja. Tekee aina sitä mitä haluaa saavuttaa.

Täällä on 10 wuotta wanhoja ketjuja 

Zinc

Paaaljon

Täysillä eläminen voi tarkoittaa ihmisille aivan eri asioita.

Joillekin se voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että uskaltaa vihdoin ottaa riskejä elämässä ja kokeilla kaikkea sitä uutta, mistä on aina haaveillut ja unelmoinut, mutta jota ei koskaan ole uskaltanut toteuttaa.

Elämää voi elää vain yhden kerran.  Miksi se yksi ainoa elämä pitäsi elää niin varovasti ja kaikkea uutta ja muutoksia peläten, vaikka omassa mielessään haluasi aivan toisenlaista elämää elää.

Tällöin pitää ottaa ne elämän "ohjakset" omiin käsiin niiltä osin kuin voi, ja muutta elämä sellaiseksi elämäksi jota todella haluaa elää.

Se voi tarkoittaa erittäin rankkojakin ja myös muita ihmisiä syvästi ja pahasti koskettavia asioita.

Mutta se voi tarkoittaa myös sitä, että sekä oma että läheisten elämä muuttuu hyvällä tavalla erilaiseksi ja paremmaksi.

Elää täysillä siis kaikissa tapauksissa tarkoittaa jokaiselle ihmiselle eri asioita.

Luulempa että sillä tarkoitetaan sitä, että pistää itsensä likoon. Tekee asioita mitä haluaa, eikä vain jää haaveilemaan. (Näkee myös tarvittaessa paljonkin vaivaa haluamiensa asioiden eteen.) Kokeilee rohkeasti elämässä kaikenlaista. Välillä ehkä menee metsään ja epäonnistuu, mutta sitten toisinaan onnistuu ja saa ja kokee asioita, joita varovaisempana ei välttämättä olisi saanut kokea. Ja se, että muistaa, että elämä on hauskaa ja elämästä voi myös nauttia eikä kaikkea tarvi aina ottaa niin kovin vakavasti ja suorittaa otsa rypyssä. (Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei voisi tehdä asioita intensiivisesti ja tavoitteellisesti.)

Eli on uskallusta. Ei anna pelkojen olla esteenä. Elämänasenne avara, kokeileva ja positiivinen.

Ehkä voisin sanoa aiemmin eläneeni "täysillä". Viimevuodet on tullut kyllä himmailtua aka vakavan sairastamisen takia...Vähän kyllä ikävä noita menneitä aikoja kun riitti energiaa kaikenlaiseen.

N'in ehkäpä itse määrittelisin "elää täysillä". Tuota termiä en kuitenkaan itse ole tottunut käyttämään.

Joskus on tullut vastaan sellaistakin, että "elää täysillä"- termiä käytetään ilmaisemaan positiivisessa sävyssä kaikenlaista sekoilua ja päihteiden käyttöä, holtitonta juhlimista ja hulluja tempauksia. (Ehkäpä tämä menee joillakin tuon oman ilmaisuni alle: "kokeilee rohkeasti elämässä kaikenlaista"...)