Tyhmä ? kysymys perinnönjaosta

Leski ei siis peri, vaan saa puolet. lapset perii loput, ellei vainaja ole tehnyt testamenttia esim puolisonsa hyväksi. Silloin lapset saa lakiosan, joka on puolet vainajan omaisuudesta. Jos omaisuutta on vain lesken asunnon verran, lapset ei käytännössä silloin peri muuta. Asunnon irtaimisto kuuluu lesken hallintaoikeuteen myös.

Mutta jos on muuta rahaa, niin ne voi jakaa, tai sitten jättää jakamattoman kuolinpesän varoihin.

Eli esimerkki:



Isä kuolee ja hänen omaisuutensa on ollut 100.000e. Eloonjääneen lesken (äidin) oma omaisuus on myös 100.000e. Leski saa puolet omaisuudesta avio-oikeuden perusteella eli puolet 200.000e:sta --> pitää vain oman 100.000e:sa.



Jos isän omaisuus olisi 200.000e ja äidin omaisuus 100.000e niin eloonjääneelle leskelle (äiti) kuuluisi puolet yhteisestä omaisuudesta (300.000e). Hän saisi 150.000e eli oman 100.000e + kuolleen miehensä omaisuudesta 50.000e.



Mutta jos isän omaisuus olisi 100.000e ja äidin omaisuus 200.000e niin eloonjäänyt leski (äiti) saisi pitää koko 200.000e:n ja lapsille jäisi perittäväksi vain tuo kuolleen isän 100.000e. Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa perillisille.



VAAN...vanhemmathan ovat voineet tehdä myös testamentin että puoliso perii puolet ja lapset toisen puolen. Silloin eloonjäänyt puoliso saa ensin avio-oikeuden perusteella omansa ja sitten vielä pesästä puolet perintönä. Eli kakkosesimerkkiä lainaten:



Jos isän omaisuus olisi 200.000e ja äidin omaisuus 100.000e niin eloonjääneelle leskelle (äiti) kuuluisi puolet yhteisestä omaisuudesta (300.000e). Hän saisi 150.000e eli oman 100.000e + kuolleen miehensä omaisuudesta 50.000e. Pesään jää 150.000e josta leski (äiti) saa vielä puolet (75.000e) ja lapset perivät toisen 75.000e.

Lapset perivät kuolleen vanhempansa kokonaan, jos mitään keskinäisiä tai muita testamentteja ei ole. Siis jos vanhemmat omistavat vaikka asunnon puoliksi, niin perinnön jaon jälkeen leski omistaa oman puolikkaansa ja lapset perivät puolet asunnosta.