mua ärsyttää toi nirso muksu!!!!!!!!

Mä olen ihan kypsä laittamaan ruokaa, kun kaikki on "mä en tykkää tästä"-ruokaa. Menee ihan hermot. Ja herkut tietysti maistuu! Päiväkodissa kuulemma syö hyvin eli kotona vaan temppuilee. Meillä lapsi kohta 3-vuotias, toivon että tää on vaan jokin vaihe..

lohduttautukaa sillä et mulla on kohta 6v poika täysin kotihoidossa, eikä ikinä ole vielä eläissään leipää suostunut maistaa!!!

Meillä on kanssa yksi nirsoilija. Lapsi on kamalan ennakkoluuloinen muitakin asioita kohtaan ja ruoka on näistä ehkä se pahin. Vaatii uskomattoman monta maistelukertaa että suostuu syömään, tai sitten ei syö ollenkaan.



Hedelmistä menee ainoastaan banaani, marjoista mikään ei maistu tuoreena. Jotain syö kiisselissä, leivonnaisissa jne. Hän on vaan päättänyt että ei syö noita ennenkuin on iso poika, joten suu ei aukea.



Mä en jaksa enää stressata. Poika on nyt kuitenki parantanut syömistään vähän (täytti 3 v) joten enää ei tarvitse sitä painoa vahtia ja käydä neuvolassa koko ajan. Meillä on auttanut vähän se, että lapsi haluaa kasvaa "isoksi pojaksi" ja ollaan sanottu että isoksi ei kasva, ellei se ruoka maistu joskus. Jokaisen pitää syödä jne.



Tämä on kamalan ärsyttävää, eikä tuota voi tajuta jos ei ole itse kokenut. Kiroilu ja suuttuminen ei auta yhtään, se vaan pahentaa asiaa.

Ei yksikään lapsi ole vielä vapaaehtoisesti nälkään kuollut.

KAIKKI herkut pois. Ruoka-ajat. Jos ei syö ruokaa niin sitten seuraavan kerran on tarjolla vasta seuraavana ruoka-aikana. EI VÄLIPALOJA. Ei tarvitse huutaa, kiroilla tai väitellä.

Ruoka-ajoita pidettävä kiinni vaikka kuinka kierisi lattialla ja huutaisi nälkää.

Itse olette tuollaiseksi opettaneet. Yök-en-syö ja hetken päästä saa mieluisaa syötävää.

Lapsen saa lopettamaan nirsoilun kun ei anna vaihtoehtoja. Oma tytär valitti aina kuinka pahaa ruokaa jne. kun tätä oli jonkun aikaan jatkunut päätin tehdä lopun siitä, joten ruoka-aikaan laitoin ruoan eteen ja sanoin että syö tai et mutta välipaloja eikä muutakaan tipu. Pari ateriaa jäi väliin ja tiukkana pysyin enkä syötävää antanut kuin ruokaaikoina. Nyt tyttöni syö hyvin ja valitukset ovat loppuneet.

Ei koskaan pyydä ruokaa ruoka-aikojen välissä. Vaikka jättää usein ruoan koskematta.

lapsi syö sitä mitä pöydässä on, tai on syömättä.

Tarkoitan lähinnä sitä, että jos lapsi ei avaa suutaan, niin asialle ei voi mitään.



Meillä on säännölliset ruoka-ajat, ei mitään herkkuja siinä välissä. Ei todellakaan tuollaista että yök-ensyö ja hetken päästä herkkuja, ei todellakaan.



Meillä lapsi ei huuda nälkää eikä edes pyydä mitään herkkuja. Ei se kieri lattialla. Se voisi olla syömättä vaikka koko päivän.

meillä nyt 3-vuotias on ollut ruoan valmistuksessa mukana jo jonkin aikaa. tokihan siihen mene enemmän aikaa, kun lapsi pesee kasviksia ja vihanneksia sekä hämmentää kastikkeita (ei tietenkään ysin), mutta näkeepähän lapsi, mitä sinne lautaselle on tulossa.



joidenkin ruokien suhteen toki on tuota en-edes-maista -asennetta, mutta välillä ollaan huijattu syömään. lapsi ei kuulemma esim. tykkää sipulista, mutta silti laitamme sitä ruokaa. tavallista jogurttia laitamme hänen lempijogurttipurkkiin, jos ei ole kaapissa muuta kuin sitä tavallista :)



mutta mitään välipaloja ei tipu, jos ruoka ei ole lautaselta asiallisesti syöty.



nyt kannattaa korjata nirsoilijan kanssa tilannetta, sillä yli 10-vuotiaan kanssa tilanne voi olla jo aika mahdoton.

niin sitten on jo keinot vähissä :(

Noi syömään pakottajat on sairaita.

Kerropa ihmeessä mitä sairasta on siinä, jos lapsen ei anneta napostella ruoka-aikojen välissä? Minä kun oon niin tyhmä, etten omin aivoin ymmärrä.

Nyt ei puhuttu mistään välipaloista ja napostelusta, vaan siitä että lapsen on PAKKO syödä. Syöminen perustuu vapaaehtoisuuteen.



miten te pakottajat pistätte ruuan lapsen mahaan jos se suu ei itse aukea? Avaatte jollain hohtimilla, uhkaatte, kiristätte....?

meillä ei yleensä ole välipaloja/jälkiruokia. lapsi saattaa syödä aamupalalla vähän,kieltäytyä molemmista ruuista ja syödä iltapalalla kunnolla. joskus ei syö iltapalallakaan kunnolla! päiväkodissa kyllä yleensä syö. mut esim.hiihtoloma viikolla varmasti tippu kilolla paino kun ei kirjaimellisesti syönyt juuri mitään, 2kertaa koko viikon aikana maistui ruoka. ainoa mitä toi jätkä söisi kotona kunnolla olisi tortillat.



sitä ei vaan saa syömään niin ei saa.

Meillä ruoka-aikana ottaa itse lautaselle sen verran mitä aikoo syödä ja pakko ei ole syödä ollenkaan. Välipaloja ja muita herkkuja on turha kuvitellakaan saavansa jos ei syö.



Kyllä lapset nopeasti ymmärtävät kannattaako syödä vaiko ei...

Eikös joku aika sitten ollutkin joku tapaus, missä perheen lapsi kuoli nälkään. Ja kyse ei ollut pelkästään siitä että vanhemmat eivät antaneet ruokaa, vaan lapsi kieltäytyi syömästä ja vanhemmat eivät hakeneet siihen apua, vaan antoivat lapsen kuolla.



En ehdota vaihtoehdoksi herkkujen syöttämistä, vaan joustavuutta syömiseen. Meillä tehdään päivässä yksi lämmin ruoka. Se alkaa yleensä maistumaan viimeistään kouluiässä. Muuten saa ihan vapaasti ottaa jääkaapista mitä haluaa ja koska haluaa. Mutta sieltä löytyy pääsääntöisesti vain terveellistä syötävää.



Itse sairastuin lapsena syömishäiriöön liian syömishössötyksen ansiosta. Ja omille lapsilleni yritin pitää 8 vuotta ruoka-aikoja jolloin ruuat syötiin pöydässä. Mutta ne olivat aina tappelua, kitinää, marinaa, valitusta ruuan pahuudesta ja siitä että aina pitää syödä... kokeilin uutta tyyliä ja totesin että nyt kaikki ovat vihdoin tyytyväisiä.



terkuin viiden äiti, lapset 2-14 v