Teetkö koululaisille aamiaisen? Vai tekevätkö itse?
Kun olin itse koululainen, vielä lukiossakin, äiti kattoi aamiaisen valmiiksi. Oli leivät päällisineen, puuroa, kananmunia jne. Isä istui aamupalapöydässä ja ulko sanomalehteä. Sitten me lapset lähdettiin kouluun, isä töihin ja äiti meni omiin osa-aikatöihinsä myöhemmin.
Nyt mulla huono omatunto, kun omat lapset, ala- ja yläkoululainen ottavat itse aamiaisen. Tekevät leivät tai ottavat mysliä/jugurttia/pussipuuroa/marjoja tms. Eli syövät kyllä aamiaisen ja usein itsekin syön samaan aikaan keräilemäni aamiaisen. Ja kaikki lähdetään aamurumban jälkeen liikkeelle suunilleen samaan aikaan.
Mielenkiinnosta kyselen, kuinka te muut teette aamuisin?
Kommentit (21)
Jos ei itse osaa muroihin maitoa kaataa niin ei hyvin mene. Tiedän kyllä perheen jossa maitokin kaadettiin valmiiksi
Itse teen 6-luokkalaiselle vielä aamupalan, voitelen leivät nenän eteen, kuorin omenan, teen kaakaon, tänäkin aamuna juuri.
Motkotan kyllä samalla lempeähkösti, että tuon ikäisen pitäisi itse jo tehdä aamupala, eikä minullekaan kukaan aamupaloja tehnyt ekaluokan jälkeen, kuten ei tehnytkään.
Oma lapseni on vaan niin nirso, pienikokoinen ja ilmeisesti nälkää kokematon, että jos en tekisi aamupalaa, ei söisi ollenkaan, tämä nähty...
En. Olen töissä jo ennen kuin lapset heräävät.
Teen tai siis nostan esille ja jokainen ottaa sitten siitä. Viimeisenä pöydästä poistuva laittaa kaappiin.
Vierailija kirjoitti:
Itse teen 6-luokkalaiselle vielä aamupalan, voitelen leivät nenän eteen, kuorin omenan, teen kaakaon, tänäkin aamuna juuri.
Motkotan kyllä samalla lempeähkösti, että tuon ikäisen pitäisi itse jo tehdä aamupala, eikä minullekaan kukaan aamupaloja tehnyt ekaluokan jälkeen, kuten ei tehnytkään.
Oma lapseni on vaan niin nirso, pienikokoinen ja ilmeisesti nälkää kokematon, että jos en tekisi aamupalaa, ei söisi ollenkaan, tämä nähty...
Tuo on henkistä väkivaltaa alusta loppuun.
Ihan itse tekee meillä lapsi aamupalansa, on tehnyt niin ekaluokasta lähtien. Sitä kun heräillään kuitenkin hieman eri aikaan (jopa nyt kun lapsi on lukiossa ja kulkee isänsä kyydissä aamuisin) ja syö vähän eri juttujan, niin helpoin on, kun kukin ottaa itse aamupalansa.
Lapsille riittää aamulla pari kuppia kahvia ja voileipä.
Eipä ole kummoista aamupalan tekemistä.
En tee. Tekevät itse jos tekevät. Omassa lapsuudessani sama homma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse teen 6-luokkalaiselle vielä aamupalan, voitelen leivät nenän eteen, kuorin omenan, teen kaakaon, tänäkin aamuna juuri.
Motkotan kyllä samalla lempeähkösti, että tuon ikäisen pitäisi itse jo tehdä aamupala, eikä minullekaan kukaan aamupaloja tehnyt ekaluokan jälkeen, kuten ei tehnytkään.
Oma lapseni on vaan niin nirso, pienikokoinen ja ilmeisesti nälkää kokematon, että jos en tekisi aamupalaa, ei söisi ollenkaan, tämä nähty...
Tuo on henkistä väkivaltaa alusta loppuun.
Henkistä väkivaltaa, huolehtia että lapsi syö aamupalan?
No niin varmasti 😂
Mä lähdin aamulla kouluun yksin, ihan ekaluokasta lähtien. Meillä lapset ylensä ottavat aamupalan itse, joskus isä tekee heille puuron. Jota sitten jokainen ottaa ihan itse kattilasta lautaselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse teen 6-luokkalaiselle vielä aamupalan, voitelen leivät nenän eteen, kuorin omenan, teen kaakaon, tänäkin aamuna juuri.
Motkotan kyllä samalla lempeähkösti, että tuon ikäisen pitäisi itse jo tehdä aamupala, eikä minullekaan kukaan aamupaloja tehnyt ekaluokan jälkeen, kuten ei tehnytkään.
Oma lapseni on vaan niin nirso, pienikokoinen ja ilmeisesti nälkää kokematon, että jos en tekisi aamupalaa, ei söisi ollenkaan, tämä nähty...
Tuo on henkistä väkivaltaa alusta loppuun.
Henkistä väkivaltaa, huolehtia että lapsi syö aamupalan?
No niin varmasti 😂
No ensin tuo että teet sen ruuan, sitten nalkutat kun jouduit sen tekemään ja päälle päätteeksi pakotat syömään, kun selvästikkään ei ole nälkä. Ihmiset on erilaisia, itse en esimerkiki pysty laittamaan suuhuni mitään ekaan tuntiin heräämisen jälkeen. Onneksi olen aikuinen niin voin syödä oman nälkäni mukaan, enkä jonkun toisen kellon mukaan. Teeppä niin, että pakkaat lapselle mukaan sen omenan, kaakon ja vaikka välipalakeksin kouluun ja hän syö ne ekan tunnin jälkeen ja sitten juttelette, että kumpi on parempi systeemi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse teen 6-luokkalaiselle vielä aamupalan, voitelen leivät nenän eteen, kuorin omenan, teen kaakaon, tänäkin aamuna juuri.
Motkotan kyllä samalla lempeähkösti, että tuon ikäisen pitäisi itse jo tehdä aamupala, eikä minullekaan kukaan aamupaloja tehnyt ekaluokan jälkeen, kuten ei tehnytkään.
Oma lapseni on vaan niin nirso, pienikokoinen ja ilmeisesti nälkää kokematon, että jos en tekisi aamupalaa, ei söisi ollenkaan, tämä nähty...
Tuo on henkistä väkivaltaa alusta loppuun.
Henkistä väkivaltaa, huolehtia että lapsi syö aamupalan?
No niin varmasti 😂
Se että kapaloit ”auttamisella” ikätasoa avuttomammaksi, päätät lapsen puolesta onko hänellä nälkä tai ei eli tukahdutat kyvyn tuntea itse se nälkä ja sitten vielä mitätöit lapsen nalkuttamalla.
Keitän puuron, mies kahvin ja teen kun pyöritään yhtäaikaa keittiössä. Lapset kattaa pöydän samalla kun ottavat itselleen syötävää puuron lisäksi. Aikuiset siivoaa pöydän ja keittiön. Eli kaikki tekee kaikille kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse teen 6-luokkalaiselle vielä aamupalan, voitelen leivät nenän eteen, kuorin omenan, teen kaakaon, tänäkin aamuna juuri.
Motkotan kyllä samalla lempeähkösti, että tuon ikäisen pitäisi itse jo tehdä aamupala, eikä minullekaan kukaan aamupaloja tehnyt ekaluokan jälkeen, kuten ei tehnytkään.
Oma lapseni on vaan niin nirso, pienikokoinen ja ilmeisesti nälkää kokematon, että jos en tekisi aamupalaa, ei söisi ollenkaan, tämä nähty...
Tuo on henkistä väkivaltaa alusta loppuun.
Henkistä väkivaltaa, huolehtia että lapsi syö aamupalan?
No niin varmasti 😂
No ensin tuo että teet sen ruuan, sitten nalkutat kun jouduit sen tekemään ja päälle päätteeksi pakotat syömään, kun selvästikkään ei ole nälkä. Ihmiset on erilaisia, itse en esimerkiki pysty laittamaan suuhuni mitään ekaan tuntiin heräämisen jälkeen. Onneksi olen aikuinen niin voin syödä oman nälkäni mukaan, enkä jonkun toisen kellon mukaan. Teeppä niin, että pakkaat lapselle mukaan sen omenan, kaakon ja vaikka välipalakeksin kouluun ja hän syö ne ekan tunnin jälkeen ja sitten juttelette, että kumpi on parempi systeemi.
Huomaatko, kuinka vedit omia virheellisiä päätelmiäsi tähän mukaan?
Kun et näköjään huomannut, niin minäpä vähän tarkennan. Lempeähkösti motkottaminen ei ole nalkutusta, vaan toteamus neutraalilla äänensävyllä, että "kyllä sun pitäs jo ite opetella tekemään tää aamupalas, ettei äidin enää tarvis 12-vuotiaalle tehdä"
Tästä ei kukaan traumatisoidu.
Toisekseen, en pakota lasta syömään, hän syö, kun aamupala on valmiina edessä. Ei syö, jos joutuu sen itse tekemään. Ei kiinnosta, ei huvita, *ei oo niin kova nälkä". Mutta kummasti uppoaa kun valmiina on.
Kouluun eväiden vienti ei täällä onnistu, koulussa on vain iltapäivisin pitkinä päivinä mahdollisuus/sallittua mussuttaa eväät. Ja ilman aamupalaa lapsella kurniva, häiritsevä nälkä ruokatuntiin mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse teen 6-luokkalaiselle vielä aamupalan, voitelen leivät nenän eteen, kuorin omenan, teen kaakaon, tänäkin aamuna juuri.
Motkotan kyllä samalla lempeähkösti, että tuon ikäisen pitäisi itse jo tehdä aamupala, eikä minullekaan kukaan aamupaloja tehnyt ekaluokan jälkeen, kuten ei tehnytkään.
Oma lapseni on vaan niin nirso, pienikokoinen ja ilmeisesti nälkää kokematon, että jos en tekisi aamupalaa, ei söisi ollenkaan, tämä nähty...
Tuo on henkistä väkivaltaa alusta loppuun.
Henkistä väkivaltaa, huolehtia että lapsi syö aamupalan?
No niin varmasti 😂
No ensin tuo että teet sen ruuan, sitten nalkutat kun jouduit sen tekemään ja päälle päätteeksi pakotat syömään, kun selvästikkään ei ole nälkä. Ihmiset on erilaisia, itse en esimerkiki pysty laittamaan suuhuni mitään ekaan tuntiin heräämisen jälkeen. Onneksi olen aikuinen niin voin syödä oman nälkäni mukaan, enkä jonkun toisen kellon mukaan. Teeppä niin, että pakkaat lapselle mukaan sen omenan, kaakon ja vaikka välipalakeksin kouluun ja hän syö ne ekan tunnin jälkeen ja sitten juttelette, että kumpi on parempi systeemi.
Huomaatko, kuinka vedit omia virheellisiä päätelmiäsi tähän mukaan?
Kun et näköjään huomannut, niin minäpä vähän tarkennan. Lempeähkösti motkottaminen ei ole nalkutusta, vaan toteamus neutraalilla äänensävyllä, että "kyllä sun pitäs jo ite opetella tekemään tää aamupalas, ettei äidin enää tarvis 12-vuotiaalle tehdä"
Tästä ei kukaan traumatisoidu.
Toisekseen, en pakota lasta syömään, hän syö, kun aamupala on valmiina edessä. Ei syö, jos joutuu sen itse tekemään. Ei kiinnosta, ei huvita, *ei oo niin kova nälkä". Mutta kummasti uppoaa kun valmiina on.
Kouluun eväiden vienti ei täällä onnistu, koulussa on vain iltapäivisin pitkinä päivinä mahdollisuus/sallittua mussuttaa eväät. Ja ilman aamupalaa lapsella kurniva, häiritsevä nälkä ruokatuntiin mennessä.
Tuo on edelleen henkistä väkivaltaa. Mitätöit lapsen tuntemukset, teet alleviivaten selväksi ettei hän kykene itse tekemään sitä aamiaista eli on jotenkin jälkeenjäänyt mielestäsi ja teet vieläpä kaikesta ruokaan liiittyvästä jotain epämiellyttävää ja suorastaan aggressiivista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse teen 6-luokkalaiselle vielä aamupalan, voitelen leivät nenän eteen, kuorin omenan, teen kaakaon, tänäkin aamuna juuri.
Motkotan kyllä samalla lempeähkösti, että tuon ikäisen pitäisi itse jo tehdä aamupala, eikä minullekaan kukaan aamupaloja tehnyt ekaluokan jälkeen, kuten ei tehnytkään.
Oma lapseni on vaan niin nirso, pienikokoinen ja ilmeisesti nälkää kokematon, että jos en tekisi aamupalaa, ei söisi ollenkaan, tämä nähty...
Tuo on henkistä väkivaltaa alusta loppuun.
Henkistä väkivaltaa, huolehtia että lapsi syö aamupalan?
No niin varmasti 😂
No ensin tuo että teet sen ruuan, sitten nalkutat kun jouduit sen tekemään ja päälle päätteeksi pakotat syömään, kun selvästikkään ei ole nälkä. Ihmiset on erilaisia, itse en esimerkiki pysty laittamaan suuhuni mitään ekaan tuntiin heräämisen jälkeen. Onneksi olen aikuinen niin voin syödä oman nälkäni mukaan, enkä jonkun toisen kellon mukaan. Teeppä niin, että pakkaat lapselle mukaan sen omenan, kaakon ja vaikka välipalakeksin kouluun ja hän syö ne ekan tunnin jälkeen ja sitten juttelette, että kumpi on parempi systeemi.
Huomaatko, kuinka vedit omia virheellisiä päätelmiäsi tähän mukaan?
Kun et näköjään huomannut, niin minäpä vähän tarkennan. Lempeähkösti motkottaminen ei ole nalkutusta, vaan toteamus neutraalilla äänensävyllä, että "kyllä sun pitäs jo ite opetella tekemään tää aamupalas, ettei äidin enää tarvis 12-vuotiaalle tehdä"
Tästä ei kukaan traumatisoidu.
Toisekseen, en pakota lasta syömään, hän syö, kun aamupala on valmiina edessä. Ei syö, jos joutuu sen itse tekemään. Ei kiinnosta, ei huvita, *ei oo niin kova nälkä". Mutta kummasti uppoaa kun valmiina on.
Kouluun eväiden vienti ei täällä onnistu, koulussa on vain iltapäivisin pitkinä päivinä mahdollisuus/sallittua mussuttaa eväät. Ja ilman aamupalaa lapsella kurniva, häiritsevä nälkä ruokatuntiin mennessä.
Tuo on edelleen henkistä väkivaltaa. Mitätöit lapsen tuntemukset, teet alleviivaten selväksi ettei hän kykene itse tekemään sitä aamiaista eli on jotenkin jälkeenjäänyt mielestäsi ja teet vieläpä kaikesta ruokaan liiittyvästä jotain epämiellyttävää ja suorastaan aggressiivista.
No nyt 😂
Tämä oli kyllä jo niin hyvää huumoria, että pisti oikeasti naurattamaan 😂
Ihanaa päivänjatkoa! 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse teen 6-luokkalaiselle vielä aamupalan, voitelen leivät nenän eteen, kuorin omenan, teen kaakaon, tänäkin aamuna juuri.
Motkotan kyllä samalla lempeähkösti, että tuon ikäisen pitäisi itse jo tehdä aamupala, eikä minullekaan kukaan aamupaloja tehnyt ekaluokan jälkeen, kuten ei tehnytkään.
Oma lapseni on vaan niin nirso, pienikokoinen ja ilmeisesti nälkää kokematon, että jos en tekisi aamupalaa, ei söisi ollenkaan, tämä nähty...
Tuo on henkistä väkivaltaa alusta loppuun.
Henkistä väkivaltaa, huolehtia että lapsi syö aamupalan?
No niin varmasti 😂
No ensin tuo että teet sen ruuan, sitten nalkutat kun jouduit sen tekemään ja päälle päätteeksi pakotat syömään, kun selvästikkään ei ole nälkä. Ihmiset on erilaisia, itse en esimerkiki pysty laittamaan suuhuni mitään ekaan tuntiin heräämisen jälkeen. Onneksi olen aikuinen niin voin syödä oman nälkäni mukaan, enkä jonkun toisen kellon mukaan. Teeppä niin, että pakkaat lapselle mukaan sen omenan, kaakon ja vaikka välipalakeksin kouluun ja hän syö ne ekan tunnin jälkeen ja sitten juttelette, että kumpi on parempi systeemi.
Huomaatko, kuinka vedit omia virheellisiä päätelmiäsi tähän mukaan?
Kun et näköjään huomannut, niin minäpä vähän tarkennan. Lempeähkösti motkottaminen ei ole nalkutusta, vaan toteamus neutraalilla äänensävyllä, että "kyllä sun pitäs jo ite opetella tekemään tää aamupalas, ettei äidin enää tarvis 12-vuotiaalle tehdä"
Tästä ei kukaan traumatisoidu.
Toisekseen, en pakota lasta syömään, hän syö, kun aamupala on valmiina edessä. Ei syö, jos joutuu sen itse tekemään. Ei kiinnosta, ei huvita, *ei oo niin kova nälkä". Mutta kummasti uppoaa kun valmiina on.
Kouluun eväiden vienti ei täällä onnistu, koulussa on vain iltapäivisin pitkinä päivinä mahdollisuus/sallittua mussuttaa eväät. Ja ilman aamupalaa lapsella kurniva, häiritsevä nälkä ruokatuntiin mennessä.
Tuo on edelleen henkistä väkivaltaa. Mitätöit lapsen tuntemukset, teet alleviivaten selväksi ettei hän kykene itse tekemään sitä aamiaista eli on jotenkin jälkeenjäänyt mielestäsi ja teet vieläpä kaikesta ruokaan liiittyvästä jotain epämiellyttävää ja suorastaan aggressiivista.
No nyt 😂
Tämä oli kyllä jo niin hyvää huumoria, että pisti oikeasti naurattamaan 😂
Ihanaa päivänjatkoa! 😄
Faktaa se on.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei itse osaa muroihin maitoa kaataa niin ei hyvin mene. Tiedän kyllä perheen jossa maitokin kaadettiin valmiiksi
80- ja 90-luvulla äiti teki aaimeisen usein valmiiksi. Ihan älytöntähän tuo on näin jälkikäteen ajateltuna. Nyt omat lapset tekevät itse. Tarvittaessa nostan kaapista tarvikkeita pöydälle, ettei heidän tarvitse kiipeillä, mutta muuten hoitavat aamiaisensa itse. Huuhtelevat tiskit ja laittavat tiskikoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse teen 6-luokkalaiselle vielä aamupalan, voitelen leivät nenän eteen, kuorin omenan, teen kaakaon, tänäkin aamuna juuri.
Motkotan kyllä samalla lempeähkösti, että tuon ikäisen pitäisi itse jo tehdä aamupala, eikä minullekaan kukaan aamupaloja tehnyt ekaluokan jälkeen, kuten ei tehnytkään.
Oma lapseni on vaan niin nirso, pienikokoinen ja ilmeisesti nälkää kokematon, että jos en tekisi aamupalaa, ei söisi ollenkaan, tämä nähty...
Tuo on henkistä väkivaltaa alusta loppuun.
Henkistä väkivaltaa, huolehtia että lapsi syö aamupalan?
No niin varmasti 😂
No ensin tuo että teet sen ruuan, sitten nalkutat kun jouduit sen tekemään ja päälle päätteeksi pakotat syömään, kun selvästikkään ei ole nälkä. Ihmiset on erilaisia, itse en esimerkiki pysty laittamaan suuhuni mitään ekaan tuntiin heräämisen jälkeen. Onneksi olen aikuinen niin voin syödä oman nälkäni mukaan, enkä jonkun toisen kellon mukaan. Teeppä niin, että pakkaat lapselle mukaan sen omenan, kaakon ja vaikka välipalakeksin kouluun ja hän syö ne ekan tunnin jälkeen ja sitten juttelette, että kumpi on parempi systeemi.
Huomaatko, kuinka vedit omia virheellisiä päätelmiäsi tähän mukaan?
Kun et näköjään huomannut, niin minäpä vähän tarkennan. Lempeähkösti motkottaminen ei ole nalkutusta, vaan toteamus neutraalilla äänensävyllä, että "kyllä sun pitäs jo ite opetella tekemään tää aamupalas, ettei äidin enää tarvis 12-vuotiaalle tehdä"
Tästä ei kukaan traumatisoidu.
Toisekseen, en pakota lasta syömään, hän syö, kun aamupala on valmiina edessä. Ei syö, jos joutuu sen itse tekemään. Ei kiinnosta, ei huvita, *ei oo niin kova nälkä". Mutta kummasti uppoaa kun valmiina on.
Kouluun eväiden vienti ei täällä onnistu, koulussa on vain iltapäivisin pitkinä päivinä mahdollisuus/sallittua mussuttaa eväät. Ja ilman aamupalaa lapsella kurniva, häiritsevä nälkä ruokatuntiin mennessä.
No jos se sun 12-vuotiaasi on muuten ikätasoinen, muutaman kerran tuon "kurnivan, häiritsevän nälän" kanssa aamun koulutunnit viettäen hän ihan ITSE tajuaa, että aamulla on syötävä ja tekee sen aamiaisensakin ihan itse. Normilapsella tuo tapahtuu 2-3 päivässä. Ja mä sanon ihan suoraan, että jos joka kouluaamu mulla olisi ollut, pyytämättä huom, valmis aamiainen pöydässä, jota höystettäisiin "neutraalilla äänensävyllä", yläasteikäisenä todennäköisesti kuristaisin sen kalkkunan siihen aamiaispöydän viereen. Tee se aamiainen jos teet, mutta älä huomauttele. Ja jos haluat että lapsesi oppii jotain, älä tee sitä aamiaista. 12-vuotias kestää kyllä vaikka viikon nälkää. Ja jos menee pitempään, sitten hän ei ihan oikeasti tarvitse enempää kaloreita. Siinäkin me ollaan erilaisia, joku tarvitsee enemmän, toinen vähemmän. Oma erittäin huonosti syövä, paljon liikkuva poikani (aina pituuspainokäyrällä alle -5 käyrän, pahimmillaan -23) jostain repi energiat 185cm pituuteen. On nyt täysi-ikäinen ja syö 5 kertaa päivässä (ja tämä alkoi vasta murrosiän päätymisen jälkeen), joista yhden aterian teen minä, samalla kun ruokin muunkin peheen.
Viikonloppuisin katetaan aamiainen sitten pidemmän kaavan mukaan.
Ap