Minä = normaali, muut = outoja?
Oletteko huomanneet ja uskallatteko tunnustaa itsessänne tätä:
Sinä olet saanut lapset oikeaan aikaan.
Sinua nuorempana äidiksi tulleet ovat vastuuttomia teiniäitejä.
Sinua vanhempana äidiksi tulleet ovat urakeskeisiä.
Sinä olet laittanut lapset hoitoon oikeaan aikaan.
Sinua aikaisemmin lapsensa hoitoon laittaneet ovat julmia uraäitejä.
Sinua myöhemmin lapsensa hoitoon laittaneet ovat tylsään elämään tyytyviä kotihiiriä, joilla ei ole tavoitteita ja rohkeutta mihinkään.
Sinä olet sopivan eko.
Sinua vähemmän ympäristöä ajattelevat ovat aivottomia saastuttajia.
Sinua enemmän ympäristöä ajattelevat ovat hihhuleita viherpiipertäjiä.
Sinä olet sopivan siisti.
Sinua sotkuisemmat ovat sikolätissä asuvia bakteeripesiä.
Sinua siistimmät ovat hysteerisiä, eikä heillä ole elämää.
Sinä olet sopivan tiukka kasvattaja.
Sinua lepsumpien lapset kasvavat pellossa.
Sinua tiukemmat ovat natseja.
Itse saan aina välillä itseni kiinni tällaisesta ajattelusta, vaikka yritänkin ymmärtää erilaisuutta. Sitä aina vain asettaa itsensä normaalin normiksi.
Kommentit (6)
Muut ovat väärässä jos ovat eri mieltä kuin minä
Muut ovat hölmöjä jos eivät tee samoin kuin minä...
Elämä on helppoa kun sen oikein oivaltaa..... :-)
jos esim. joku on minua sotkuisempi niin on tosi tosi sikailija. Ja jos taas on saanut ekan lapsen vanhempana kuin minä, niin on sitten todellakin tärpännyt vanhemmalla iällä ja pakko olla todellinen uratykki, että on sinne asti hommaa venyttänyt. Tai sitten ei vaan ole löytänyt sopivaa isäkandidaattia ajoissa, kuten mulla kävi. Joskus sorrun pitämään itseäni niin poikkeavana muista, että vaivun ihan masennukseen asiasta. Voi kun pitäisinkin itseäni norminormaalina.
Avauksen kuvaamalla tavalla tuntee yleensä niistä asioista, joihin on itsessään tyytyväinen tai jotka eivät ainakaan ahdista. Itse esimerkiksi poden huonoa omaatuntoa liian vähäisestä liikunnasta, enkä tosiaankaan voi sanoa, että "minua vähemmän liikkuvat suhtautuvat liikuntaan sairaalloisen pakkomielteisesti"... Niin että kai noista noloista ajatuksista lopulta saa olla ihan tyytyväinen.
Noista lapsenhoidon virstanpylväistä olen jotenkin henkisesti erkaantunut. En voi vähempää kiinnostua siitä, miten kauan joku imettää tai koska laittaa päivähoitoon.
Nämä tunnustan:
Sinä olet saanut lapset oikeaan aikaan. JEP, omalla kohdallani näin on.
Sinua nuorempana äidiksi tulleet ovat vastuuttomia teiniäitejä. EI.
Sinua vanhempana äidiksi tulleet ovat urakeskeisiä. VÄHÄN JOO
Sinä olet laittanut lapset hoitoon oikeaan aikaan. EI
Sinua aikaisemmin lapsensa hoitoon laittaneet ovat julmia uraäitejä. KYLLÄ JOO, ITSEKIN LAITOIN LIIAN AIKAISIN.
Sinua myöhemmin lapsensa hoitoon laittaneet ovat tylsään elämään tyytyviä kotihiiriä, joilla ei ole tavoitteita ja rohkeutta mihinkään. EI, AJATTELEVAT LASTENSA PARASTA, IHAILEN.
Sinä olet sopivan eko. EN. LIIAN VÄHÄN.
Sinua vähemmän ympäristöä ajattelevat ovat aivottomia saastuttajia. NO JOO, KOSKA ITSEKIN TEEN LIIAN VÄHÄN.
Sinua enemmän ympäristöä ajattelevat ovat hihhuleita viherpiipertäjiä. EI, IHAILEN.
Sinä olet sopivan siisti. JEP
Sinua sotkuisemmat ovat sikolätissä asuvia bakteeripesiä. JEP
Sinua siistimmät ovat hysteerisiä, eikä heillä ole elämää. EI, OLEN SIIVOUSFRIIKKI JA JOS JOKU VIELÄ MUAKIN FRIIKIMPI, NIIN NOSTAN HATTUA.
Sinä olet sopivan tiukka kasvattaja. KUTAKUINKIN
Sinua lepsumpien lapset kasvavat pellossa. JOO
Sinua tiukemmat ovat natseja. KYLLÄ JOO
Kaiken muun tunnustan, paitsi tuon ekoilun, siinä olisi itselläni tsempattavaa huomattavasti. :)