Onko lukionumerolla väliä?
Tyttäreni sanoo, että nykyään lukionumeroilla ei ole merkitystä. Onko näin? Siis että niillä aineilla, joita ei aio kirjoittaa, ei ole mitään väliä jatko-opintojen kannalta.
Kommentit (22)
No onko siis mitään järkeä lukea yhtään niitä aineita, joita ei kirjoita? Eli ottaa vaan vitoset kaikista "ylimääräisistä" kursseista. Esim. liikka ja kuvis.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No onko siis mitään järkeä lukea yhtään niitä aineita, joita ei kirjoita? Eli ottaa vaan vitoset kaikista "ylimääräisistä" kursseista. Esim. liikka ja kuvis.
Ap
Riippuu ihan siitä kuinka korkealle arvostaa laajaa yleissivistystä
Vierailija kirjoitti:
No onko siis mitään järkeä lukea yhtään niitä aineita, joita ei kirjoita? Eli ottaa vaan vitoset kaikista "ylimääräisistä" kursseista. Esim. liikka ja kuvis.
Ap
No sen verran että saa sen 75 kurssia täytyy lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko siis mitään järkeä lukea yhtään niitä aineita, joita ei kirjoita? Eli ottaa vaan vitoset kaikista "ylimääräisistä" kursseista. Esim. liikka ja kuvis.
Ap
No sen verran että saa sen 75 kurssia täytyy lukea.
Luulisi, että jos tunneilla suunnilleen käy, niin saisi sen vitosen lukematta ihmeemmin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No onko siis mitään järkeä lukea yhtään niitä aineita, joita ei kirjoita? Eli ottaa vaan vitoset kaikista "ylimääräisistä" kursseista. Esim. liikka ja kuvis.
Ap
Jos olen ymmärtänyt oikein kirjoituksiin lukevien sukulaisten puheiden perusteella, niin näin taitaa olla. En tosin ole tarkistanut. Omana aikana, joskus 90-luvulla, kaikki vaikuttivat; yo-kirjoitukset, pääsykoe ja numerot.
Ysärillä jopa muutettiin oppilaiden taktikoinnin vuoksi arvosanan määräytymistä. PItkän saksan opettaja mm. narisi siitä, että ysin oppilaat ottavat viimeisestä kurssista kuutosen, koska kurssien keskiarvo kuitenkin pitää numeron ysissä. Suorastaan ilkikurisesti hymyili, kun sanoi, että nyt hänellä on oikeus antaa vaikka seiska lukion päättötodistukseen viimeisen kurssin löysäilystä.
Tuohan on ihan kauheaa lukio-opettajille. Porukka ei panosta yhtään enempää kuin on pakko.Ei mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on ihan kauheaa lukio-opettajille. Porukka ei panosta yhtään enempää kuin on pakko.Ei mitään järkeä.
Kostautuu sitten aikanaan esim. täälläkin kauhistellun virkamiesruotsin muodossa. Hehhee.
Mitä järkeä käydä lukiota, jos aikoo vetää kaikista vitoset? Eihän niillä alle C:n papereilla tee hyttysen pskaa. Tai nykyään ei edes C:n papereilla tee mitään.
Joo, vanhempainillassa tämä mainittiin. Mutta kannattaa muistaa että yo-pohjaisin amiskoulutuksiin hakiessa näitä edelleen kysytään. Ettei nyt kaikkien kannata löysäillä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä käydä lukiota, jos aikoo vetää kaikista vitoset? Eihän niillä alle C:n papereilla tee hyttysen pskaa. Tai nykyään ei edes C:n papereilla tee mitään.
Kaikista? Kyse oli siitä onko vaikka jollain uskonnon tai mantsan kutosella yhtään mitään merkitystä jos haet vaikka lääkikseen. Ei ole merkitystä. Turha päntätä niihin kokeisiin.
No ei liikunnan numerolla tai kuvisnumerolla ole väliä, mutta voisi ehkä ajatella, että noista aineista voi parhaimmillaan olla iloa itselleen numerosta välittämättä.
Muissa aineissa taas numerot korreloi aika lailla osaamisen kanssa. Esimerkiksi en itse oppinut matikkaa ollenkaan lisää lukiossa ja numero tais olla seiska lopputodistuksessa. Mutta se korreloi osaamiseni kanssa eli jatko-opintoihin liittyvät matikankurssit on olleet varmasti vaikeampaa kun sitä pohjaa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä käydä lukiota, jos aikoo vetää kaikista vitoset? Eihän niillä alle C:n papereilla tee hyttysen pskaa. Tai nykyään ei edes C:n papereilla tee mitään.
Onhan noita arvosanan korottajia. Joskus aikaisemmin sai lukion arvosanoja korotella preliminäärissä. Hyvä numero viimeisessä, kirjoituksia edeltävässä kuulustelussa - > pääsy eräänlaiseen yo-kirjoitusten koulukohtaiseen versioon aineopettajan pitämänä -> numero saattoi nousta seiskasta ysiin. Sieltä sitten itse kirjoituksiin ja laudatur kainaloon.
Ei kaikki oppilaat ole mitään sähköjäniksiä, jotka oppivat lukemaan 3-vuotiaana, kerto- ja jakolaskut opitaan ekaluokalla ja lukiossa luetaan jo yliopistomatikan kursseja. Joillakin on elämää siinä välissä, ja sitten aikanaan kun aikuisuus ja velvollisuudet astuvat kuvaan, otetaan itseä niskasta kiinni. Nykyinen putkisysteemihän nimenomaan pyrkii siihen, että kun kerran tuosta lipsahdat, takaisin et kipua yhtään millään.
C:n paperit ovat ihan Ok. Katsohan tuota arvosanajakaumaa. C/M on yleisin numero, siinä jakauman puolitiessä. Yhtä hyvin voisit sanoa, että 50% ylioppilaista ei pääse mihinkään.
Reaaliaineissa on oppiainerajat ylittäviä tehtäviä, joissa asioiden yhdistäminen monipuolisesti nostaa pisteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko siis mitään järkeä lukea yhtään niitä aineita, joita ei kirjoita? Eli ottaa vaan vitoset kaikista "ylimääräisistä" kursseista. Esim. liikka ja kuvis.
Ap
No sen verran että saa sen 75 kurssia täytyy lukea.
Luulisi, että jos tunneilla suunnilleen käy, niin saisi sen vitosen lukematta ihmeemmin.
Ap
Riippuu paljon kurssista, aineesta ja opettajasta sekä siitä kuinka hyvin omaksuu asioita tunnilla kertaamatta ja tekemättä läksyjä.
Jotkut kurssit menee helposti, esim itsellä yläasteella historia oli yksi suosikki aineista sekä yh, joten ne oli helppoja myös lukiossa. Englanti taasen aina ollut heikko enkä olisi läpi päässyt ellen olisi päntännyt ja lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Reaaliaineissa on oppiainerajat ylittäviä tehtäviä, joissa asioiden yhdistäminen monipuolisesti nostaa pisteitä.
Nääh. Ollaan rehellisiä, tää uudistus on jo osoittautumassa fiaskoksi, joka murentaa koko lukion merkityksen. Tajuavat ehkä 3-5 vuoden päästä opetushallituksessakin, millainen moka tuli tehtyä.
Sitä odotellessa ja voi vain kuvitella, millainen parku kuuluu jälleen, kun systeemi käännetään ylösalaisin. Tällä kertaa ehkä sellaiseksi, että numeroilla on taas merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä käydä lukiota, jos aikoo vetää kaikista vitoset? Eihän niillä alle C:n papereilla tee hyttysen pskaa. Tai nykyään ei edes C:n papereilla tee mitään.
Kaikista? Kyse oli siitä onko vaikka jollain uskonnon tai mantsan kutosella yhtään mitään merkitystä jos haet vaikka lääkikseen. Ei ole merkitystä. Turha päntätä niihin kokeisiin.
No ei välttämättä turhaa. Uskonto lukiossa on laajempi aine kuin sitä miten jumala loi maan ja Jeesus kuoli ristillä. Erilaisten kulttuurien ymmärtäminen voi olla hyödyksi alalla jossa olet ihmisten kanssa tekemisissä. Etenkin terveydenhuoltoalalla joissa tarvitaan myös potilaan ymmärrystä ja empatiaa. Uskonto aineena laajentaa näkemystä katsoa asioita usealta kantilta.
Vierailija kirjoitti:
Reaaliaineissa on oppiainerajat ylittäviä tehtäviä, joissa asioiden yhdistäminen monipuolisesti nostaa pisteitä.
Neh. Lääkisläiset kirjoittaa fysiikan, bilsan ja kemian, ei ne hyödy ylppärien kannalta vaikka historian osaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä käydä lukiota, jos aikoo vetää kaikista vitoset? Eihän niillä alle C:n papereilla tee hyttysen pskaa. Tai nykyään ei edes C:n papereilla tee mitään.
Kaikista? Kyse oli siitä onko vaikka jollain uskonnon tai mantsan kutosella yhtään mitään merkitystä jos haet vaikka lääkikseen. Ei ole merkitystä. Turha päntätä niihin kokeisiin.
No ei välttämättä turhaa. Uskonto lukiossa on laajempi aine kuin sitä miten jumala loi maan ja Jeesus kuoli ristillä. Erilaisten kulttuurien ymmärtäminen voi olla hyödyksi alalla jossa olet ihmisten kanssa tekemisissä. Etenkin terveydenhuoltoalalla joissa tarvitaan myös potilaan ymmärrystä ja empatiaa. Uskonto aineena laajentaa näkemystä katsoa asioita usealta kantilta.
Joo, yleisivistyksen kannalta totta kai hyödyllistä mutta ylppärien kannalta ei. Eikä asioiden ymmärtämiseen tarvita ysiä tai kymppiä. Eli ei kannata ylimääräistä aikaa tuhrata noihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reaaliaineissa on oppiainerajat ylittäviä tehtäviä, joissa asioiden yhdistäminen monipuolisesti nostaa pisteitä.
Neh. Lääkisläiset kirjoittaa fysiikan, bilsan ja kemian, ei ne hyödy ylppärien kannalta vaikka historian osaamisesta.
Todellakin kannattaa käyttää se rajallinen opiskeluaika noihin, ei mihinkään ylimääräiseen uskontoon tai historiaan.
Tyttäresi on oikeassa. Yliopistoon haetaan yo-papereilla.