Tuta-Inssi vastaa kysymyksiinne

Oliko mukava opiskella linjalla, jossa opetetaan kaikesta jotakin, mutta ei mistään mitään?

Itseasiassa kyllä.

Alkuun tuntui että ihan Höpöhöpö hommaa, mutta koulun jälkeen sitä kyllä huomasi että samat yritysmaailman lainalaisuudet ja toimintamallit pätevät pääpiirteittäin, oli kyseessä sitten jäätelökioski tai UPMn paperitehdas..

Mun esimies on tutan DI ja olen itse VT. Huomaan, että välillä on vaikeaa keskustella, kun hän arvostaa enimmäkseen numeroita. Mulla ei kestä omatunto tuottaa muita kuin ainakin suurin piirtein perusteltuja lukuja. Kaikki muut eivät toki  suhtaudu yhtä tunnollisesti. Luulisi, että lukujen epäluotettavuus ohjaisi arvioimaan asioita myös sanallisesti, mutta näin tapahtuu aika harvoin.

Lisäksi, mielestäni kaikkea ei voi mitata lukuina ilman merkittävää virhepotentiaalia. On asioita, joita on parempi ohjata ihmisiä ohjeistamalla, ei niitata pelkillä luvuilla. Anna vinkkejä, miten saan esimieheni ymmärtämään harmaita alueita ja ihmisen harkinnan osuutta? Miten saan hänet pysähtymään myös sanoihin, eikä vain lukuihin? Kysymyksenasetteluni on ehkä hieman kärjistetty, mutta pohdin tätä aihetta ihan tosissani.

Keräsittekö porukalla monta vuotta rahaa ja kävitte 'valmistumis'-matkalla poikien kanssa Tallinnassa, ettekä muista koko reissusta mitään.

Itsekin olen enemmän keskittynyt ihmisten johtamiseen kuin numeroilla johtamiseen.

Toki asioilla on taloudelliset raamit, mutta aina tulee ottaa huomioon sosiaaliset ja psykologiset muuttujat yhtälössä. Ihminen ei ole ratas, eikä ihmisjoukko ole koneisto.

Monesti pelkkiä numeroita tuijottamalla muodostuu johdolle putkinäkö. Jos ollaan jonkun euroarvon ulkopuolella, keskitytään saamaan numero annettuun haarukkaan, eikä etsimään syitä miksi ollaan rajojen ulkopuolella?

Silloin monesti keskitytään epäolennaisuuksiin, oireisiin eikä syihin.

Vierailija kirjoitti:

Keräsittekö porukalla monta vuotta rahaa ja kävitte 'valmistumis'-matkalla poikien kanssa Tallinnassa, ettekä muista koko reissusta mitään.

Ei kerätty.

Sen verran työelämässä marinoituneita ennen valmistumista, ettei tarvetta säästökuurille.

Helsingin keskustassa toki kävimme hienossa ravintolassa luokan kanssa syömässä, mutta siellä ei kukaan ottanut Alkoa kuin ruoan kanssa hillitysti. Ei vaikutusta muistin toimintaan.

Nieletkö?

Kyllä, mutta vain jos annoksen antaja on etupainotteisesti nauttinut parsakaali ja vihreää teetä. Se antaa pehmeän maun, eikä polttele vatsassa niin kovin.

Inkenjöör kirjoitti:

Itsekin olen enemmän keskittynyt ihmisten johtamiseen kuin numeroilla johtamiseen.

Toki asioilla on taloudelliset raamit, mutta aina tulee ottaa huomioon sosiaaliset ja psykologiset muuttujat yhtälössä. Ihminen ei ole ratas, eikä ihmisjoukko ole koneisto.

Monesti pelkkiä numeroita tuijottamalla muodostuu johdolle putkinäkö. Jos ollaan jonkun euroarvon ulkopuolella, keskitytään saamaan numero annettuun haarukkaan, eikä etsimään syitä miksi ollaan rajojen ulkopuolella?

Silloin monesti keskitytään epäolennaisuuksiin, oireisiin eikä syihin.

Arvostan itse kyllä kovasti myös putkiajattelua - sillä on sijansa. On hyvä yksinkertaistaa asioita, minkä vaan voi. Mutta, ei se harmaa alue kovin usein minnekään katoa. Se voi siirtyä toisaalle ja muuttua toisen kokoiseksi, mutta harvoinpa se kokonaan katoaa. Harmailla alueilla tarvitaan ihmisten ajattelua ja harkintaa. Mulla on päälle 25 v kokemus juristi- ja muista asiantuntijatehtävistä ja mun tehtäväkenttää on optimoitu, leanattu ja whatnot suorasukaistettu varmaan kymmenen kertaa, mutta silti mulla on ollut varsin paljon tonttia hoidettavana. En kaipaa huomiota enkä hemmottelua, mutta haluaisin että esimies joko opettelee kuuntelemaan tai vaihtoehtoisesti itse opin pitchaamaan asian kuin asian kahdella yksiselitteisellä lauseella. Jälkimmäisen vaihtoehdon tie alkaa olla käyty loppuun... Kerro vinkkejä - miten sulle myydään sanoilla?

Vierailija kirjoitti:

Inkenjöör kirjoitti:

Itsekin olen enemmän keskittynyt ihmisten johtamiseen kuin numeroilla johtamiseen.

Toki asioilla on taloudelliset raamit, mutta aina tulee ottaa huomioon sosiaaliset ja psykologiset muuttujat yhtälössä. Ihminen ei ole ratas, eikä ihmisjoukko ole koneisto.

Monesti pelkkiä numeroita tuijottamalla muodostuu johdolle putkinäkö. Jos ollaan jonkun euroarvon ulkopuolella, keskitytään saamaan numero annettuun haarukkaan, eikä etsimään syitä miksi ollaan rajojen ulkopuolella?

Silloin monesti keskitytään epäolennaisuuksiin, oireisiin eikä syihin.

Arvostan itse kyllä kovasti myös putkiajattelua - sillä on sijansa. On hyvä yksinkertaistaa asioita, minkä vaan voi. Mutta, ei se harmaa alue kovin usein minnekään katoa. Se voi siirtyä toisaalle ja muuttua toisen kokoiseksi, mutta harvoinpa se kokonaan katoaa. Harmailla alueilla tarvitaan ihmisten ajattelua ja harkintaa. Mulla on päälle 25 v kokemus juristi- ja muista asiantuntijatehtävistä ja mun tehtäväkenttää on optimoitu, leanattu ja whatnot suorasukaistettu varmaan kymmenen kertaa, mutta silti mulla on ollut varsin paljon tonttia hoidettavana. En kaipaa huomiota enkä hemmottelua, mutta haluaisin että esimies joko opettelee kuuntelemaan tai vaihtoehtoisesti itse opin pitchaamaan asian kuin asian kahdella yksiselitteisellä lauseella. Jälkimmäisen vaihtoehdon tie alkaa olla käyty loppuun... Kerro vinkkejä - miten sulle myydään sanoilla?

Lähtökohtahan on se, että sinun ei ammatti-ihmisenä pitäis joutua perustelemaan ratkaisujasi tai päätöksiäsi.

Minä pyydän kollegoitani esittämään asian, mikäli en havaitse kehitysehdotuksia, niin tyyli vapaa, kunhan lopputulos on haluttu.

Vähän tuntuu siltä että esimiehesi pönkittää omaa itseään, työkuvioiden varjolla. Aina löytyy sankareita, jotka haluavat lisätä oman sormenjälkensä joka asiaan.

Hyvin moni asia rakentuu luottamukselle, luottamus toisen osaamiseen on tärkeä osa-alue työelämässä.

Minulle ei tarvitse myydä mitään. Luotan siihen että asian esittävä kollega hanskaa hommansa, siksihän hänet on siihen palkattukin.

Itse teen hyvinkin paljon ratkaisuja esittämättä asiaa omalle esimiehelleni, mutta tätä tapaa en voi suositella nyrkkisäännöksi mihinkään, koska se edellyttää juuri mainitsemaani järkkymätöntä luottamusta.

Voisiko älykäs introverttinainen löytää koulutusohjelmasi jälkeen hyvin töitä vai talloutuisiko jalkoihin?

Kauanko kesti valmistumisen jälkeen että olit toimari?

Vierailija kirjoitti:

Voisiko älykäs introverttinainen löytää koulutusohjelmasi jälkeen hyvin töitä vai talloutuisiko jalkoihin?

Kyllä löytää.

Suosittelen miehisille aloille pyrkimistä, hyvin monella teollisuuden sektorilla oikein kaivataan naisia työkavereiksi, heistä pidetään hyvää huolta.

Miehille kyyti on monesti kylmempää.

Vierailija kirjoitti:

Kauanko kesti valmistumisen jälkeen että olit toimari?

En ole enkä tule olemaan toimari.

Ihan koiranvirka.

Nykyisellään nuolikuvioni organisaatiovuokaaviossa on heti toimarin alla, ihan sopiva paikka minulle.