Miten jaksatte puhua ja puhua. Eikö se vie teiltä energiaa.
En ymmärrä ihmisiä, jotka puhuvat itsestään ja tavallisista itsestäänselvyyksistä.
Eri asia, jos jostain faktoista tai taidosta.
Ehkä sitten olen asperger tai muuten vain vmäinen.
Kommentit (3)
No. Tämä saa varmastikin alapeukkuja tässä kohdeyleisössä, mutta mun mielestä aika normaalia keskustelussa on se, että aloitetaan small talkista tai jostain kevyemmästä aiheesta ja sitten siitä siirrytään syvempiin aiheisiin. Mielestäni syvemmistä aiheista on noin keskimäärin aika vaikea aloittaa. Ja sitten, jos vaikka viettää jonkun ystävän kanssa pitempään aikaa, ei ole kovin todennäköistä, että keskustelu pysyy koko ajan jossain painavammassa aiheessa, vaan välillä voi puhua kevyemmistä asioista. Ei se ainakaan mua rasita.
Sitä ei koskaan tiedä, mihin keskustelu vie. Kun siinä on kaksi tai useampi osanottaja, se saattaa ajatua todella kaus ja sitten taas muuttaa muotoaan.
Keskustelu on just hyvä tapa purkaa energiaa. Tietysti jos on alivireinen, ei varmaan riitä energiaa käytettäväksi.
Sama täällä. Turhasta puhuvat ankeuttajat on varsinaisia sielunsyöjiä.
Puhukaa asiaa, tumpelot!
Muu ei kiinnosta.