Ärsyttää miehen puolesta sukulaisten suosiminen pikkuveljeä kohtaan.

Tiedän tasan tarkkaan tunteen. Meillä oli lapsuuden kodissa niin, että isosiskoni lellittiin pilalle, ja hän sai aina uusia vaatteita ja rahaa tuosta vain. Minulle sanottiin aina että "mene töihin ja tienaa". Sukujuhlissa oikein kerskailtiin minun epäonnistumisillani ja siskoa vain nostettiin ylöspäin. En tiedä. Joillain vanhemmilla on kait joku tarve saada se lempi lapsi. No tiedänpä ainakin haluanko esitellä lapsenlapsia näille vanhemmille tulevaisuudessa ahkerasti :D

Mieheni perheessä on tuollaista. Mieheni, joka ohitetaan, on kasvanut sellaiseksi, että tyytyy osaansa, ei kyseenalaista mitään, ei kysy, ei kiinnitä huomiota. Häntä ei ollenkaan häiritse. Nuorempi sisarus on tähti. Minua häiritsee tavattomasti seurata tuommoista.

Minulla oli taas se rooli, että olin se "parempi lapsi". Olen kyllä aina miettinyt että miksi. Olin lapsena vaikea ja aina jälki-istunnoissa ja ongelmissa. Veljeni oli kiltti ja ei tuottanut ongelmia. Kai vanhempiani ärsytti veljeni kiltteys. Ei ollut kova ja kylmä mitä itse olivat.

Senkin peeenis. :)

AP kirjoitti, kun omasta kynästäni. Tosin tässä tapauksessani, puolisoni on se keskimmäinen väliinputoaja. Nuorin ja vanhin lapsi saavat rahaa, aikaa ja suhteita. Keskimmäinen saa osakseen vain vittuilua. Myöhemmin on selvinnyt, että puolisoni oli vahinkolapsi. Eipä siinä mitään. Kaikkia ei voi miellyttää 😞

Exällä ja veljellään sama asetelma. Ihmettelin aikani, koska ex oli ilkeä eikä kovin kunnollinen, voisi kuvailla jopa rikollisuuteen taipuvaksi.

Veli sitten kunnollinen ja avulias, mutta vähän nössö.

Kun tutustuin appivanhempiin paremmin, tajusin heidät molemmat ilkeiksi ja aroiksi ihmisiksi, jotka eivät hahmota omia tai toisten rajoja. Hirviöanoppi ketjussa tuli monta tuttua kohtaa.

Veljeksistä suosittu on erityisen komea ja muuhun perheeseen verrattuna sosiaalinen. Hän on myös vanhempiensa silmissä naistenmies ja varmaankin porukan fiksuin jollain tasolla. Nämä piirteet sitten oikeuttavat palvomisen.

Kun joskus kysyin syytä vanhempien käytökseen, nämä sanoivat hyljeksittyä veljeä tiukkapipoksi. Ei se silti mielestäni oikein ole suosia toista lasta hävyttömästi vaan vanhempien pitäisi pystyä tasavertaisuuteen.

Olen ollut huomaavinani, että suosikiksi valittu lapsi on yleensä pesueen kaunein.

Ennakkoperintönä varmaan pitäisi tuollaiset jutut katsoa, mutta koska ne tulevat niin pitkän ajan kuluessa, niin luultavasti niitä ei enää huomioida, kun vanhemmat ja mummeli kuolevat.

Mikä on äidinkielesi? Tuo otsikko kun on joukko sanoja oudossa järjestyksessä eikä tarkoita yhtään mitään. Ei suomeksi sanota, että "suosia jotain kohtaan".

Lisäksi en ymmärrä, että jos sinua ärsyttää, että mies on autokuskina veljelle, niin miksi isoäiti ei saisi antaa autoaan tälle?

Miksi suosit niitä sukulaisia miehen puolesta? Lopeta tuommoinen, niin helpottaa.

Miehesi joutuu kehittämään vahvemman identiteetin. Nyt hän on tyypillinen kiltti palvelijahenkilö, joka ei oikeastaan ole olemassa. Identiteetin löydettyään hän myös huomaa, että miten epäreilua kohtelu on ollut. Paljon vain itsereflektiota, niin kyllä se elämänvoima alkaa pikkuhiljaa kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

AP kirjoitti, kun omasta kynästäni. Tosin tässä tapauksessani, puolisoni on se keskimmäinen väliinputoaja. Nuorin ja vanhin lapsi saavat rahaa, aikaa ja suhteita. Keskimmäinen saa osakseen vain vittuilua. Myöhemmin on selvinnyt, että puolisoni oli vahinkolapsi. Eipä siinä mitään. Kaikkia ei voi miellyttää 😞

Mun puoliso on myös se keskimmäinen ja ihan samanlaista meininkiä kuin teillä. Tosin ei ole ilmeisesti vahinkolapsi.

Eniten ottaa päähän se, että vanhimmainen on kultalapsi joka saa aina kaiken, nuorimmainen taas todellinen ongelmatapaus, jonka vanhemmat ovat pelastaneet monta kertaa kuiville kusesta johonka nuorimmainen on ihan itse itsensä  ajanut. Mun mies joutui pahaan onnettomuuteen, josta seurasi työkyvyttömyys. Ei vanhemmilta löytynyt mitään apua, ei taloudellista, eikä henkistä.