Lue keskustelun säännöt.
Koira koira koira... mies ei muusta puhukkaan
18.08.2020 |
Sille on iskenyt koirakuume ja puhuu ja katselee koiria kuin muut autoja. Keväällä lenkkeili, silloin se alkoi, olisi saatava lenkkikaveri.
Pitäisikö suostua, johonkin pieneen rotuun vai antaa vapaat kädet hankkia koira ja muuttaa ite pois. Eniten tekisi mieli sanoa totaalisesti ei.
Kommentit (19)
En pidä eläimistä kotona. Pelkkää harmia ja likaa, en edes tule toimeen suuren rohjon kanssa. Mihin sen laitat matkojen ajaksi. Mutta ärsyttää jatkuva koiran mankuaminen. Ei koskaan ennen ole omistanut koiraa eikä muuta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suuri rohjo? Mitä koirarotua miehesi katselee?
Pienestä koirasta ei ole lenkkikaveriksi. Paras alata pakkaamaan. Se on joko koira tai sinä.
Ap, pitikö sun provon olla naisvastainem
vai koiravihamielinen?
Tästä ei nimittäin saa selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mieheni puhuu samalla tavoin hoorista, alkoi myös viime keväänä.
-"Hoora hoora, pitäis saaha hooraa välil eestä ja takaa".
Meinaa hermot mennä, meille se ei ainakaan tuo yhtään hooraa likaamaan
lakanoita ja tuomaan tauteja. jos tuo yhenkin niin otan eron siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot vaan että ei, ja että koiraa ei saa ottaa jos perheessä ei kaikki ole koiran ottamisen kannalla. Koiralla on oikeus onnelliseen kotiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja kas kummaa se koiran hoito jää kuitenkin sinulle... Harvassa on miehet, jotka muistavat kaikki koiran rokotukset ja madotukset ja koska pitää ostaa hyvissä ajoin uutta ruokaa, ettei lopu kesken...
Älä nyt ainakaan pientä koiraa vaadi ottamaan. Mikään ei ole niin säälittävää kuin aikuinen mies jonkun lamppuharjan kanssa. Siitä aina tunnistaa miehen joka on tossun alla.
Sitäpaitsi vähän isompi koira on paljon helpompi kaikin puolin. Jostain syystä pienet seurakoirat on usein kovin luonnevikaisia. Lisäksi koulutus on helpompaa kun ei joudu jatkuvasti kyykistelemään saadakseen koiraan kontaktin.
Joku väitti ettei pikkukoirasta ole lenkkikaveriksi mutta se on hevonkukkua. Jopa chihujen kanssa voi harrasta esim. canicrossia: mikä hyvänsä koira juoksee kovempaa kuin ihminen ja jaksaa pidempään.
Jos mies haluaa koiran, mies tietysti ottaa sellaisen rodun mistä itse pitää. Sen, joka ei koiraa tahdo, on turha esittää rodusta mielipiteitä jotka tuskin perustuvat muuhun kuin harhaluuloihin pienten koirien helppoudesta. Mies tietysti sitten myös hoitaa koiran ja kaiken koiran aiheuttaman ylimääräisen siivouksen.
Koirat muuten oksentelee hämmästyttävän paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin ja kas kummaa se koiran hoito jää kuitenkin sinulle... Harvassa on miehet, jotka muistavat kaikki koiran rokotukset ja madotukset ja koska pitää ostaa hyvissä ajoin uutta ruokaa, ettei lopu kesken...
Sellaiset miehet muistaa, joille se koira on tärkeä harrastuskaveri tai ei ole muuta vastuuta kannettavanaan, kuin koira ja mies itse.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja kas kummaa se koiran hoito jää kuitenkin sinulle... Harvassa on miehet, jotka muistavat kaikki koiran rokotukset ja madotukset ja koska pitää ostaa hyvissä ajoin uutta ruokaa, ettei lopu kesken...
Suomessa on 300 000 metsästäjää, joista valtaosa on miehiä ja useimmilla on vähintään yksi koira. Ja kas, ne osaavat hoitaa koiransa ihan itse.
Se koira jää naisen vastuulle silloin, kun naisen vaatimuksesta on otettava joku koiran irvikuva sohvalle söpöilemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt ainakaan pientä koiraa vaadi ottamaan. Mikään ei ole niin säälittävää kuin aikuinen mies jonkun lamppuharjan kanssa. Siitä aina tunnistaa miehen joka on tossun alla.
Sitäpaitsi vähän isompi koira on paljon helpompi kaikin puolin. Jostain syystä pienet seurakoirat on usein kovin luonnevikaisia. Lisäksi koulutus on helpompaa kun ei joudu jatkuvasti kyykistelemään saadakseen koiraan kontaktin.
Joku väitti ettei pikkukoirasta ole lenkkikaveriksi mutta se on hevonkukkua. Jopa chihujen kanssa voi harrasta esim. canicrossia: mikä hyvänsä koira juoksee kovempaa kuin ihminen ja jaksaa pidempään.
Jos mies haluaa koiran, mies tietysti ottaa sellaisen rodun mistä itse pitää. Sen, joka ei koiraa tahdo, on turha esittää rodusta mielipiteitä jotka tuskin perustuvat muuhun kuin harhaluuloihin pienten koirien helppoudesta. Mies tietysti sitten myös hoitaa koiran ja kaiken koiran aiheuttaman ylimääräisen siivouksen.
Koirat muuten oksentelee hämmästyttävän paljon.
Jos sinua hämmästyttää koirasi oksentelun määrä, kehotan viemään sen eläinlääkärin tutkimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja kas kummaa se koiran hoito jää kuitenkin sinulle... Harvassa on miehet, jotka muistavat kaikki koiran rokotukset ja madotukset ja koska pitää ostaa hyvissä ajoin uutta ruokaa, ettei lopu kesken...
Suomessa on 300 000 metsästäjää, joista valtaosa on miehiä ja useimmilla on vähintään yksi koira. Ja kas, ne osaavat hoitaa koiransa ihan itse.
Se koira jää naisen vastuulle silloin, kun naisen vaatimuksesta on otettava joku koiran irvikuva sohvalle söpöilemään.
Ex-mies osti omiin nimiinsä saksanpaimenkoiran harrastuskaveriksi... Arvaapa kenen nimissä koira on nykyään ja kenen luona asustaa :) pari kertaa taisi käydä tokotreeneissä ja that's it. Minä olen pääasiassa koiran kouluttanut ja hoitanut pennusta saakka.
Hoitokoira alkuun. Koira sitoo todella paljon.
Pitäisi päättää kumman koira on, koska erossa se jää toiselle. Jos miehen, niin olet kolmas pyörä ja voit asua omassa asunnossa. Jos hankitte yhdessä (erossa se jää toiselle edelleen ja on toisen) sen pitäisi miellyttää kumpaakin jollain tavalla, ettet joku aamu herää bulldogin vierestä. Jos otatte kumpikin oman koiran sopivatko rodut yhteen. Koira vaatii omistautumista, rauhallisen kodin ilman lasten kiljumista ja elää vuosia, ei kannata heppoisin perustein ottaa ainakaan ja miten matkustus sujuu - kenelle koira jää silloin.
Jos mies ei hoidakaan koiraa sekä maksa kaikkia sen kuluja, silloin koira vaan kiertoon. Ei hyvä koiralle, mutta parempi kuin että sitä hoitaa nainen vasten tahtoaan.
Meillä mies haluaa pitää kissaa, itse en pidä eläimistä. Mies myös siivoaa hiekkalaatikon, huolehtii ruuista ja eläinlääkäreitä. On meillä toiminut jo 8 vuotta. En ikinä kieltäisi mieheltäni kissaa, mutta en myöskään suostu itse sitä hoitamaan.
Miksi sun pitää muuttaa pois jos teille tulee koira? Oletko allerginen, vai etkö pidä koirista?