Mun mies ei tee kotitöitä! X(
Ainakaan tarpeeksi. Joskus imuroi ja täyttää apk:n mutta rojujen kerääminen tai vessan siivous on kyllä ihan tuntematon aspekti. Välillä tsemppaa päivän JOS jaksan oikein kunnolla suuttua, mutta vituttaa kun pitää aikusta ihmistä käskeä ja pyytää. Ite annan ihan kaikkeni. (Meillä on ollut muutenkin aika vaikeaa, pojalla on allergioita jotka nyt vasta alkaa selvitä, ja niiden takia ei olla nukuttu kunnolla vuoteen. Lisäksi ollaan muutettu viimeisen puolentoista vuoden aikana 4 (!) kertaa, joten lisävoimia todellakin tarvittaisiin). Onko kenelläkään nämä tilanteet oikeasti muuttuneet paremmaksi? Mitä pitäis tehdä? Huom. mies ei käy raskaissa töissä, vaan KOULUSSA n. 4 h päivässä...
Kommentit (4)
Keksis vain että miten? :)
Meilläkään onneksi mies ei motkota tai puutu oman siivoukseni tasoon, se vielä puuttuiskin..
Me ollaan oltu naimisissa vasta 3 vuotta mutta tämä on ollut onglmana koko ajan. Mieheni tulee kodista josa äiti tekee KAIKEN eikä edes paljon kiitosta saa. Mieheni ei ole varsinaisesti laiska tai moukka, mutta jotenkin se ei silti vain tajua. Ja tiedän että mitä kauemmin tilanne jatkuua näin, sitä vaikempi se on muuttaa. Haluaisin ison perheen, mutta se tarkoittaa sitä että huollon pitäisi pelata paljon saumattomammin etten päädy vielä jonnekin hullujenhuonelle "lepäämään" :)
Lakkoa ole kokeillut, ja sekin auttoi n. vuorokauden. Itepähän kaiken senkin sotkun sitten siivosin.. Jotenkin avuton olo, tuntuu että sillä on kaikki valta sen käsissä.
vähän väärin. Siis meillä mies ei valita onnksi jos ei ole siistiä. Ehkä se tietää että se olis mulle kyllä viiminen pisara.
Olen kotona, mies tekee kahta työtä. Maksaa lähes kaiken. Joten nurisematta koitan pitää siisteyttä yllä :)
Mitä miehesi sitten kotona tekee.
Ei meilläkään mies kyllä ihan vapaaehtoisesti kotitöitä tee, ja nyt kun olen kotona, niin joskus huomauttaa, jos on hänen mielestään siivotonta. Osoitan aina tuolloin siivouskomeroa, ja sanon, että herra on hyvä ja alkaa siivoamaan. Meillä kyllä joskus ruokaa laittaa. Mieheni puolustukseksi tekee kyllä paljon töitä, joten parempi että viettää aikaa lasten kanssa kuin pölyrätin.
Mutta hieman mietityttää, että mites sitten kun palaan työelämään? Kokemusta on, ja silloin mies vetosi, että teen lyhyempää päivää kuin hän (ei huomioinut että opiskelin myös siinä sivussa), tosin ei huomauttanut, jos ei aina ollut niin siistiä. Olen kyllä ajatellut, että töihin palaamiseni ehtona on, että mies osallistuu lasten hoitoon vientiin ja hakuun ( viime työpätkässä oli minun kontollani lähes kokonaan) ja ruoanlaittovuorot jaetaan, samoin saa osallistua pyykkäämiseen. Jos ei noihin suostu, niin taidan jatkaa hoitovapaata vielä vuoden. Saa mies tehdä sitten töitä 24h vuorokaudessa.
Itse tiedostan, että osittain olen päästänyt tämän tilanteen tähän, ja mies on tottunut siihen, mutta näinkään ei voi jatkua. Sitä en sitten tiedä kuinka lujana osaan pysyä. Mutta sen tiedän, että jos uuvutan itseni työnteolla ja kotitöillä, niin pian on avioero edessä, ja sitäkään en halua.
Joten ap, laitetaan yhdessä ne miehet kuriin:)