Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi ihmiset lihottavat itsensä - eikö hälytyskellot soi kun vaatteita ei löydy?!

Vierailija
09.08.2020 |

Ja hengenvaarallisesti lihava - ongelmassa sairaalahoidossa paino voi pudota 45 kg!

Vai alkoholiko lihottaa?

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
09.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

A) kukaan ei lihota itseään paitsi ehkä näyttelijä roolia varten.

Laihduttaa= toimia tarkoituksellisesti niin, että paino putoaa

Lihottaa= toimia tarkoituksellisesti niin, että paino nousee.

Kukaan tuskin syö päämääränä lihominen. Sitä vaan lihoo sivutuotteena  kun syö herkkuja mielihyvään.

Ja mitä tulee vaatteisiin, niin nykyään on paljon kauppoja, joista saa vaikka kuinka suuria vaatteita ja koot vain suurenee. Jostakin jopa hyvin edullisesti, esim. cellbes (nettikauppa).

Olen elämässäni laihduttanut kahdesti onnistuneesti: 15-vuotiaana 23 kg ja 32-vuotiaana 48kg.

Sitten elämässä on tapahtunut kaikenlaisia asioita, jotka ovat taas syömään holtittomasti. Alkoholia käytän hyvin vähän ja satunnaisesti, joten se ei minua lihota ja vaikka jättäisin nuo satunnaiset kerrat pois, en laihtuisi. 

Vierailija
2/2 |
09.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lihomista (ja laihtumista) tarkastellaan paljon fyysiseltä kannalta, kaloreilta ym. Mutta suuri vaikuttaja löytyy aivoista, ihmisen mielestä. Ajatuksissa siirtyminen normaalipainoista lihavaksi voisi mennä jotenkin näin:

Ajatellaan, että edessäsi on himottava herkku. Siitä kieltäytyminen on niin vaikeaa, että koet helpommaksi syödä sen. Et ole lihava, joten ajattelet, että eipä siitä ole suurta haittaakaan.

Näin jatkuu toistamiseen.

Jossain vaiheessa tajuat olevasi jo ylipainoinen, mutta voithan aloittaa laihduttamisen huomenna. On helpompaa laihduttaa huomenna kuin kiduttaa itseään tänään. Syömiseen on ehkä tullut jo riippuvuus, mutta saatat ajatella, että kun sopiva elämäntilanne tulee, niin et enää sorru syömään niin paljon. (Ihminen ei ole kovin hyvä arvioimaan tulevaisuuden tunteitaan ja niiden vaikutusta käytökseensä.)

Jossain vaiheessa ylipainoa on jo niin paljon, että yhdestä herkusta kieltäytymisestä ei ole oikeastaan mitään hyötyä, sen sijaan siitä olisi suuri tuska. Jos kieltäytyisit herkusta, kaikki keskittymisesi ja tahdonvoimasi menisi siihen ja lopulta sortuisit isoihin syömismääriin.

Tämä oli yksinkertaistus. Todellisuudessa matkan varrella todennäköisesti olisi laihdutusyrityksiä, jotka kuitenkin epäonnistuivat. Ja kieltäytymisiä, jotka eivät kuitenkaan riittäneet, koska sitten tuli taas lisää himoja, eikä niistä kaikista pystynyt kieltäytymään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla