Ensimmäiset luokat pitäisi jakaa tason mukaan. Ne, jotka osaavat lukea, pääsisivät yhdelle tasolle, muut toiselle

Entäs ne, jotka eivät osaa lukea, mutta osaavat käyttäytyä eivätkä esim. kiusaa tai satuta muita?

t. eskarilaiseni sai keväällä aivotärähdyksen kun samassa ryhmässä ollut hermostui syyttä

Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.

T. Ope.

Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.

Kun itse menin kouluun 70-luvun lopussa, vaahdottiin, ettei lasta kannata opettaa lukemaan vaan se kannattaa jättää koulun tehtäväksi, ettei lapsi turhaudu. Minä ja moni muu kuitenkin osasi lukea ja saimme lukea sillä aikaa, kun osa vasta opetteli.

Siskoni on itse ala-asteen opettaja ja päätti yhden lapsensa kohdalla, että kyllä lukutaidon koulussa oppii. Tyttö ei vain oppinut lukemaan ja paljastui, että sillä on paha lukivika. Kyllä on siskoni itseään soimannut sen jälkeen.

se ei riitä että osaa lukea, kaikki kirjaimet on kuitenkin harjoiteltava

Aika moni lukeva ei osaa kirjoittaa. Tai jos kirjoittaa, kirjoittaa vain SUURILLA KIRJAIMILLA.

Entäs ne, jotka osaavat sekä lukea että laskea? Entäpä kaksikieliset? Entäpä ne jotka ovat liikunnallisia? Kuvataiteellisesti lahjakkaat? Montako eri ryhmää pitäisi sitten loppuviimeksi tehdä?

Vielä sanoisin senkin, että vanhemman arvio lapsen osaamisen tasosta ei ole läheskään aina oikea.

Jouluun mennessä melkein kaikki osaa lukea

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.

T. Ope.

Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.

Tai sitten koulussa ei osata tukea ja ohjata lukuharrastuksen pariin niitä jotka jo osaavat lukea sinne tullessa?

Meidän lapsella oli lukutaidon mukaan jaettu ryhmät, joissa harjoittelivat äidinkieltä. Toiset tavuttivat, toiset luki sanoja ja lauseita ja kolmannet lukivat aapisen tarinoita. Saivat lukuläksyä oman tason mukaan. Opettajat sanoivat että lapsille ei kerrota että ovat eri tasoryhmissä, mutta kyllähän tuon ikäiset äkkiä hoksaa. Toki erot hiukan tasoittuvat kevättä kohti.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.

T. Ope.

Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.

Nykyään noin kolmasosa oppilaista osaa lukea kouluun tullessaan. On mielestäni todella huolestuttavaa, jos opettaja ihan suoraan, joskin anonyyminä, myöntää, että tämä kolmasosa hänen oppilaistaan ei mitenkään kehity, eikä ymmärrä että jotain tarttis tehdä.

Lapsi meni ekalle luokalle 10 vuotta sitten. Koulussa aloitti noin 40 ekaluokkalsista jaettuna kahteen luokkaan. Lukutunneiksi tuo 40 oppilaan joukko jaettiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä luki jo, toinen osasi kirjaimet ja melkein luki, kolmas ryhmä kertasi kirjaimia. Ekan luokan keväällä ryhmät yhdistettiin lukutunniksi taas omiin luokkiinsa. Lähes kaikki lukivat, osa sai vielä tukiopetusta.

Oma lapsi oppi lukemaan ekaluokan syyslomaan mennessä ja tavoitti pian lukutesteissä lukee yli oman ikätason tuloksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.

T. Ope.

Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.

Nykyään noin kolmasosa oppilaista osaa lukea kouluun tullessaan. On mielestäni todella huolestuttavaa, jos opettaja ihan suoraan, joskin anonyyminä, myöntää, että tämä kolmasosa hänen oppilaistaan ei mitenkään kehity, eikä ymmärrä että jotain tarttis tehdä.

Arveletko että lapsen lukutaito on niin erityinen, että sitä eroa ei muut saa nopeasti kiinni opittuaan lukemaan?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.

T. Ope.

Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.

Erikoista. Osasin lukea ennen kouluun menoa ja olin luokkani parhaimpia äidinkielessä koko peruskoulun. Poikkeus vahvistaa/tarkistaa säännön?

Vierestä seurannut kirjoitti:

Kun itse menin kouluun 70-luvun lopussa, vaahdottiin, ettei lasta kannata opettaa lukemaan vaan se kannattaa jättää koulun tehtäväksi, ettei lapsi turhaudu. Minä ja moni muu kuitenkin osasi lukea ja saimme lukea sillä aikaa, kun osa vasta opetteli.

Siskoni on itse ala-asteen opettaja ja päätti yhden lapsensa kohdalla, että kyllä lukutaidon koulussa oppii. Tyttö ei vain oppinut lukemaan ja paljastui, että sillä on paha lukivika. Kyllä on siskoni itseään soimannut sen jälkeen.

Millä tavoin lukihäiriö olisi parantanut sillä, että äiti olisi opettanut lukemaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.

T. Ope.

Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.

Nykyään noin kolmasosa oppilaista osaa lukea kouluun tullessaan. On mielestäni todella huolestuttavaa, jos opettaja ihan suoraan, joskin anonyyminä, myöntää, että tämä kolmasosa hänen oppilaistaan ei mitenkään kehity, eikä ymmärrä että jotain tarttis tehdä.

Arveletko että lapsen lukutaito on niin erityinen, että sitä eroa ei muut saa nopeasti kiinni opittuaan lukemaan?

Olet ymmärtänyt väärin. Eivät lapset kilpaile toisiaan vastaan, vaan kukin itseään vastaan. Ja on todella surullista, jos koulua käyvä lapsi ei kehity kahdessa vuodessa ollenkaan.

Oman lapseni lukunopeus oli suunnilleen sama ekan luokan alussa ja tokan lopussa, koska kieli ei nopeampaan lausumiseen taipunut. Mutta silti hän kehittyi lukijana hurjasti - teki muun muassa kaksi lukudiplomia ja oppi etsimään tekstistä epäsuorasti ilmaistuja asioita. Eli haastetta riitti, vaikka lukunopeus oli jo kouluun mennessä tapissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.

T. Ope.

Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.

Nykyään noin kolmasosa oppilaista osaa lukea kouluun tullessaan. On mielestäni todella huolestuttavaa, jos opettaja ihan suoraan, joskin anonyyminä, myöntää, että tämä kolmasosa hänen oppilaistaan ei mitenkään kehity, eikä ymmärrä että jotain tarttis tehdä.

Arveletko että lapsen lukutaito on niin erityinen, että sitä eroa ei muut saa nopeasti kiinni opittuaan lukemaan?

Olet ymmärtänyt väärin. Eivät lapset kilpaile toisiaan vastaan, vaan kukin itseään vastaan. Ja on todella surullista, jos koulua käyvä lapsi ei kehity kahdessa vuodessa ollenkaan.

Oman lapseni lukunopeus oli suunnilleen sama ekan luokan alussa ja tokan lopussa, koska kieli ei nopeampaan lausumiseen taipunut. Mutta silti hän kehittyi lukijana hurjasti - teki muun muassa kaksi lukudiplomia ja oppi etsimään tekstistä epäsuorasti ilmaistuja asioita. Eli haastetta riitti, vaikka lukunopeus oli jo kouluun mennessä tapissaan.

Jatkan vielä ja totean, että uskon ja toivon lapseni lukutaidon kehittyvän vielä ainakin vuosikymmenen ajan. Lukeminenhan on viime kädessä ymmärtämistä ja vähän tekniikoitakin, kun aletaan lukea yhteen tenttiin 3-4 kirjaa. Siinä riittää työsarkaa niin sille kouluun mennessään lukea osanneelle kuin tälle hänet ”kiinni” ottaneellekin.

Ylipäätään vielä 80-luvulla käytössä olleet tasoryhmät pitäisi palauttaa. Ja vanhanajan tarkkikset. Siis nykyaikaisten pienryhmien rinnalle. Tarkkikselle voitaisiin dumpata kaikki häiriköt, joille suurin kotiintuominen koulusta on ruokailu.

Ihan liikaa aikaa yleisopetuksen ryhmissä kuluu häiriköiden ja/tai hitaasti oppivien oppilaiden paimentamiseen. Gaussin käyrän huipulla olevat saavat sitten turhautua taaperrukseen, huippulahjakkaista puhumattakaan. Nykypäivän peruskoulu on viilattu siihen, että niiden hölmöimpien tahdissa marssijono "etenee", sen minkä etenee.  Kaikki pelaa, vaikkei osaisikaan, ettei tule paha mieli.

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätään vielä 80-luvulla käytössä olleet tasoryhmät pitäisi palauttaa. Ja vanhanajan tarkkikset. Siis nykyaikaisten pienryhmien rinnalle. Tarkkikselle voitaisiin dumpata kaikki häiriköt, joille suurin kotiintuominen koulusta on ruokailu.

Ihan liikaa aikaa yleisopetuksen ryhmissä kuluu häiriköiden ja/tai hitaasti oppivien oppilaiden paimentamiseen. Gaussin käyrän huipulla olevat saavat sitten turhautua taaperrukseen, huippulahjakkaista puhumattakaan. Nykypäivän peruskoulu on viilattu siihen, että niiden hölmöimpien tahdissa marssijono "etenee", sen minkä etenee.  Kaikki pelaa, vaikkei osaisikaan, ettei tule paha mieli.

Miksi tätä alapeukutetaan?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä melkoisen monta ”ryhmää” luokassa onkin. Yksi osaa lukea, toinen istua paikallaan, kolmas on matemaattinen ihme, neljän taitava ja luova kädentaidoissaa, viides verbaaliakrobaatti jne.

T. Ope.

Ps. Usein käy niin, että ennen koulua lukevat jäävät lukutaidossaan lähes siihen missä ovat kouluun tullessaan ja koulussa oppivat oppivat oppivat edelleen. Harjoittelevat siis enemmän.

No kyllä lukemaan opettelu on kuolettavan tylsää lapselle, joka on osannut lukea jo kaksi vuotta.

Siinähän tankataan eka vuosi kirjaimia, tavaamista ja lopulta lukemista.

Niille jotka osaavat lukea (ja yleensä myös kirjoittaa) pitää järjestää kehittävää tekemistä siksi aikaa kun muut vasta ihmettelevät aakkosia.

Mutta kuten tavallista, lahjakkaat saavat kärsiä, koska junnataan hitaimpien ehdoilla.

Sama se oli kun käytiin koulun kanssa uimassa. Vielä kolmannellakin oli porukkaa jotka eivät osanneet uida.

He saivat opetusta.

Meille uimataitoisille olisi voinut opettaa tekniikkaa, mutta ei. Me saimme uida yksinämme aikuisten altaassa ja kertoa montako sataa metriä tuli täyteen.

Vanhemmat: jos ette viitsi opettaa lapsianne lukemaan opettakaa ne nyt herran tähden edes uimaan!

Muualla mennään kouluun 5-vuotiaana.

Se on aivan riittävä ikä oppia oikeita hyödyllisiä taitoja.

Vai olemmeko me suomalaiset olevinamme hidasälyisempiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierestä seurannut kirjoitti:

Kun itse menin kouluun 70-luvun lopussa, vaahdottiin, ettei lasta kannata opettaa lukemaan vaan se kannattaa jättää koulun tehtäväksi, ettei lapsi turhaudu. Minä ja moni muu kuitenkin osasi lukea ja saimme lukea sillä aikaa, kun osa vasta opetteli.

Siskoni on itse ala-asteen opettaja ja päätti yhden lapsensa kohdalla, että kyllä lukutaidon koulussa oppii. Tyttö ei vain oppinut lukemaan ja paljastui, että sillä on paha lukivika. Kyllä on siskoni itseään soimannut sen jälkeen.

Millä tavoin lukihäiriö olisi parantanut sillä, että äiti olisi opettanut lukemaan?

Totta. Parasta olisi lukihäiriöiselle lapselle ettei edes yritä. Tätähän se on nykyään.