Lue keskustelun säännöt.
Puoliso eristää minut sosiaalisesti koronan takia, vastuullista vai kontrollointia?
01.08.2020 |
En ole nähnyt omia sukulaisia ja ystäviä kuukausiin, he kaikki asuvat Helsingissä ja me ja puolisoni lapsuudenperhe vähän kauempana pk-seudun ulkopuolella. Puolisoni kuuluu koronan riskiryhmään, samoin hänen siskonsa ja anoppi, jotka kaikki asuvat isolla sukutilalla kuten mekin. Puolisoni vanha ja huonokuntoinen isoäiti on myös tässä kuviossa (moninkertainen riskiryhmäläinen tietenkin, 95-vuotias kun on). Luonnollisesti kaikki nämä ovat nähneet toisiaan ja meitä koronan aikana, kun ollaan tässä samassa pihapiirissä. Anoppi ja puolisoni molemmat ovat edelleen vakaasti sitä mieltä, että Helsinkiin ei ole asiaa, eikä sieltä tänne. Minulla ei ole ajokorttia, joten olisi kuljettava julkisilla = "koronalinko". Meillä on maaliskuussa syntynyt vauva, jota oma perheeni ei ole nähnyt vielä ollenkaan. Tuntuu todella epäreilulta ja ahdistavalta... Jälleen kerran tänään asiasta riideltiin, kun sanoin että haluan nähdä äitiäni ennen kuin koulut alkaa. Olen kuulemma vastuuton, kun haluan tieten tahtoen altistaa monet riskiryhmään kuuluvat koronalle. Se ei ole ohi, ymmärrän. Mutta se voi kestää vuosia ja tällä hetkellä on ihan rauhallinen tilanne, mutta syksyllä voi olla toinen ääni kellossa. Mitä av-raati on mieltä, mitä kannattaisi nyt tehdä? Itse en pysty näkemään enää muuta kuin henkistä väkivaltaa ja kontrollointia kun olen kökkinyt kotona lähes puoli vuotta näkemättä ketään minulle tärkeitä ihmisiä...
Kommentit (36)
En kuuntelisi kenenkään toisen määräilyjä. Matkustaisin ja jäisin pidemmäksi aikaa, ja kotiin tullessa sanoisin olen karanteenissa kaksi viikkoa, en aio nähdä anoppilasta ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko mahdollista, että sun vanhemmat tulee tapaamaan sua ja vauvaa? Tai jos mahdottomaksi käy, niin muutata väliaikaiseti vauvan kanssa vanhemmillesi oman mielenterveytesi vuoksi?
Sul on sentään lapsi, sukulaiset ja ystävät, mulla ei ole.
Tosi vaikea tilanne. Voisiko Helsingistä tulla sukulaisiasi esim paikkakunnan hotelliin /naapuripaikkakunnalle ja näkisitte sitten ulkosalla sukulaisiasi ja voisitte tarjota ulkona heille ruokaa ym. Näin tartunnan mahdollisuus mahdollisimman pieni.
Toinen vaihtoehto on että matkustat Helsinkiin tapaamaan läheisiäsi joko yksin tai vauvan kanssa. Josko sinun sukulaisesi voisivat hakea sinut/teidät tai sitten matkustaisitte julkisilla. Kotiin tultuasi olisit sitten karanteenissa puolisoon, anoppiin ym nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai menet sukulaisillesi. Kun palaat, ole kaksi viikkoa karanteenissa kotonanne. Kai se mies voi majoittua vaikka vanhemmillaan jos ei halua ottaa riskiä?
Vierailija kirjoitti:
Sul on sentään lapsi, sukulaiset ja ystävät, mulla ei ole.
Kysyttiinkö tässä sitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta kuullostaa aika kamalalta ap, että sun oma mies on riskiryhmää ja sä haluat mennä silti Helsinkiin reissaamaan ja vielä julkisilla. Eri asia olisi, jos vain puolision sukulaiset olisivat riskiryhmää ja voisitte olla karantenissa reissun jälkeen.
Ja tiedän mistä puhun, koska oma puoliso on riskiryhmää, emme ole tavanneet mun sukua maaliskuun jälkeen ja meidän aikuinen lapsikin on tavattu vain ulkona, nuoremmat lapset tavanneet kavereitaan ulkona myös. Työt etänä.
Mä en ikinä tekisi mitään mikä riskeeraisi mun puolison terveyden, vaikka pitäisi eristäytyä monta vuotta.
Joten en pysty ymmärtämään ap sinua ollenkaan. Onko mahdollista että sulla olisi synnytyksenjälkeistä masennusta tai vastaavaa? Silloin ymmärtäisin paremmin, että ahdistut tilanteesta niin kovin, kun et voi elää ns. normaalia vauva-ajan arkea. Kai soittelet videopuheluita äidillesi ja he näkee vauvaa sitä kautta?
Minunkin puolisoni on ollut koronasta tiukempi/enemmän huolissaan kuin minä, ja maalia-toukokuussa jouduttiin hieman hankalia keskusteluja käymään mekin, mutta tuo menee kyllä jo aivan överiksi.
Ehdottomasti nyt ennen koulun alkua lähdet Helsingissä käymään ja olet sitten sen jälkeen erossa riskiryhmäläisistä sen kaksi viikkoa. Valitse vähän epäsuositumpi vuoro (jos on koronan jäljiltä enää vaihtoehtoja, monin paikoin julkinen liikenne on kyllä surkastunut turhauttavasti). Minä olen joutunut kulkemaan julkisilla huhtikuun lopulta lähtien enkä ole bussista koronaa saanut. Kaikki istuvat samaan suuntaan joten päin naamaa hönkimistä ei juuri ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta kuullostaa aika kamalalta ap, että sun oma mies on riskiryhmää ja sä haluat mennä silti Helsinkiin reissaamaan ja vielä julkisilla. Eri asia olisi, jos vain puolision sukulaiset olisivat riskiryhmää ja voisitte olla karantenissa reissun jälkeen.
Ja tiedän mistä puhun, koska oma puoliso on riskiryhmää, emme ole tavanneet mun sukua maaliskuun jälkeen ja meidän aikuinen lapsikin on tavattu vain ulkona, nuoremmat lapset tavanneet kavereitaan ulkona myös. Työt etänä.
Mä en ikinä tekisi mitään mikä riskeeraisi mun puolison terveyden, vaikka pitäisi eristäytyä monta vuotta.
Joten en pysty ymmärtämään ap sinua ollenkaan. Onko mahdollista että sulla olisi synnytyksenjälkeistä masennusta tai vastaavaa? Silloin ymmärtäisin paremmin, että ahdistut tilanteesta niin kovin, kun et voi elää ns. normaalia vauva-ajan arkea. Kai soittelet videopuheluita äidillesi ja he näkee vauvaa sitä kautta?
Kohtuutonta vaatia tuollaista toiselta ihmiseltä. Itse saa kukin toki elää miten haluaa, mutta puolison kontrollointi kuukausitolkulla vasten tämän tahtoaa ei ole normaalia tai millään tavalla okei.
Niin ja nro 9 lisää, että jos reissaat vauvan kanssa vaikka viikoksi ja sitten kahden viikon karanteeni, on se miehelle kohtuuttoman pitkä aika olla tuoreesta vauvasta erossa. Jos siis mies olisi karanteenin ajan vaikka vanhemmillaan.
Ehkä se silti olisi tuossa järkevintä, jos sä noin ahdistunut olet tilanteesta. Mutta yritä ymmärtää, että sun miehen näkökulmasta tilanne on aika kamala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta kuullostaa aika kamalalta ap, että sun oma mies on riskiryhmää ja sä haluat mennä silti Helsinkiin reissaamaan ja vielä julkisilla. Eri asia olisi, jos vain puolision sukulaiset olisivat riskiryhmää ja voisitte olla karantenissa reissun jälkeen.
Ja tiedän mistä puhun, koska oma puoliso on riskiryhmää, emme ole tavanneet mun sukua maaliskuun jälkeen ja meidän aikuinen lapsikin on tavattu vain ulkona, nuoremmat lapset tavanneet kavereitaan ulkona myös. Työt etänä.
Mä en ikinä tekisi mitään mikä riskeeraisi mun puolison terveyden, vaikka pitäisi eristäytyä monta vuotta.
Joten en pysty ymmärtämään ap sinua ollenkaan. Onko mahdollista että sulla olisi synnytyksenjälkeistä masennusta tai vastaavaa? Silloin ymmärtäisin paremmin, että ahdistut tilanteesta niin kovin, kun et voi elää ns. normaalia vauva-ajan arkea. Kai soittelet videopuheluita äidillesi ja he näkee vauvaa sitä kautta?
Ymmärrän pointtisi mutta en ymmärrä että apn puoliso ja anoppi määräilevät kuinka aikuisen tulisi toimia. Ei kuulosta niin hirveen terveelliseltä.
Ymmärrän kyllä miestä ja sukuaan oikein hyvin, mutta onhan toisen tekemisten rajaaminen aika kontrolloivaa. Olen sitä mieltä, että aikuiset ihmiset tekevät koronavarovaisuusasteensa kanssa omat valintansa, ja se joka kokee toisen valintojen aiheuttavan liian ison riskin itselleen, voi sitten lähteä pois. Mutta olen kyllä tosi varovainen itse enkä myöskään ole nähnyt esim. vanhempiani helmikuun jälkeen. Puhelimella soittelemme ahkerasti. Välimatkaa on sen verran, että homman toteuttaminen pelkkänä ulkotapaamisena olisi käytännössä liian haastavaa, ja sitten tulisi vielä kysymys julkisesta liikenteestä. Käytän kyllä julkisia työmatkoilla, mutta yritän välttää käyttämästä turhaan, ja pitkän matkan juna tuntuu riskialttiimmalta kuin paikallisbussi - asun Tampereella, jossa koronatapauksia on kovin vähän, mutta pitkän matkan liikenteessä on porukkaa ympäri Suomen. Mulla on myös puoliso riskiryhmää ja ajatus on, että näillä mennään varmaan koronarokotteeseen asti. Kumpikaan ei kuitenkaan esitä toiselle mitään ehdottomia vaatimuksia, vaan yhdessä koordinoidaan lähinnä silloin kun kyse on asiasta johon molemmat osallistuvat, esim. puhuttaessa vieraiden kutsumisesta meille (jossa lopputulema on, että meidän kotiin ei ole asiaa ilman maskia ja sittenkin vain jos sää yllättää kesken ulkotapaamisen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan tavattu lapsia ja lapsenlapsia pihalla huhti-toukokuulla. Asutaan pääkaupunkiseudulla.
Sen jälkeen normaalisti.
Koppaisin vauvan kainaloon ja lähtisin. Helsinkiä on nyt turha demonisoida. Junassa maski päähän ja vauvan kopan voi suojata kankaalla kuten tavallisestikin tehdään. Matkustaa kannattaa muulloin kuin työmatkaliikenteen aikaan.
Vaikuttaa siltä, että ap:n liikkumista rajoitetaan nyt tekosyin. Kunnon i*lam-tyyliin.
Ja joo - periaatteessa ollaan puolisoni kanssa molemmat riskiryhmää, mutta osataan suojautua myös.
Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Vanhempasi tulevat teille, tapatte toisenne parin metrin etäisyyden pitäen, esim kahvitellen ulkona kodin terassilla. Näin suurin osa suomalaisista on tavannut iäkkäitä vanhempiaan.
Mistä sen voi päätellä että ap on vaimo eikä mies?
Miten voi olla karanteenissa puolisoon omassa kodissa? Varsinkin jos puoliso on äiti, niin ei kai oikein voi olla vauvasta erossa 2 viikkoa?
Jos mies ja miehen sukulaiset ovat huolissaan koronatartunnoista niin he varmaan tarjoutuvat kuskaamaan sinut ja vauvan autolla Helsinkiin. Olettaen että joukossa on ajokuntoisia ja auton omistavia. Jos eivät sellaiseen tarjoudu niin kyse on tosi kyseenalaisesta kontrolloinnista.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sen voi päätellä että ap on vaimo eikä mies?
No ei voi mutta onko sillä mitään väliä edes?
Vaikea kysymys, johon ei oikein ole oikeaa vastausta...Voisko molemmat joustaa vähän? Tulla jossain vastaan?