Haluan lopettaa tupakoinnin just nyt, help!

Lopettamalla. Osoitat itsellesi että sinulla on luonnetta lopettaa. Niin yksinkertaista se on. Kaikki muu on vain tekosyitä.

Zonnic.

Jos Ostat askin niin heität sen täytenä suoraan roskakoriin. Jatkat niin kauan kunnes tajuat itse kuinka typerää se on.

Niin minäkin. Olen aikaisemmin lopettanut pari kertaa, mutta taas aloittanut uudelleen. Purkat ovat aina auttaneet pahimman vaiheen yli, mutta toiset jäävät niihinkin pahasti koukkuun.

Mun oli pakko lopettaa kun tuli hengitysongelmia. Älä sä anna mennä siihen pisteeseen.

Älä enää osta tupakkaa. Sano joka aamu itsellesi että tänään en polta. Opettele joku sijaistoiminto-

juo vettä kauneimmasta lasistasi, imeskele pastilli hitaasti maistellen. Viikon parin päästä pahin

himo hellittää. Kasvata sisua ja selkärankaa- sinä pystyt siihen!

Hommaa keuhkoahtauma. On silloin paljon helpompi lopettaa. ;)

Itsekin poltin liki yhtä kauan ja mulla se loppui oikeastaan vähän yllättäenkin. En siis ollut kertaakaan edes yrittänyt (tai ajatellut) lopettavani enkä toisaalta kyllä edes ajatellut sitä, että poltan ja olen tupakoitsija vaan koko tupakointi oli vaan tapa jota en oikeasti ikinä edes ajatellut. Tosi hankala selittää mitä tarkoitan, mutta oli oikeasti melko järkytyskin tajuta että kyllä, minä olen tupakoitsija ja polttanut reilun kaksi vuosikymmentä.. (puolustukseksi on todettava, että tupakointi alkoi samaan aikaan kuin alkoholin käyttö yläasteella ja näin jälkeenpäin ajateltuna koko tuota parin vuosikymmenen ajanjaksoa leimaa tuo sama että "en ajatellut" harvinaisen täydellisesti , koska en tosiaan edes tunnista itseäni tuosta parista vuosikymmenestä saati niistä "päätöksistä" joita sinä aikana olen "tehnyt" ja joiden kanssa nyt pitäisi muka loppuelämä elää. Tuntuu oudolta ajatukselta, että se olen tosiaan ollut ihan minä itse joka on elänyt niin ja tehnyt sitä kaikkea mitä teinkään/jätin tekemättä, koska mikään siitä ei ole oikeasti ollut oikea minä. Ja en ollut edes mikään juoppo vaan normi viikonloppunollaaja..)

Mutta joo, asiaan eli tosiaan yht'äkkiä vaan tuli hyvin vahva tunne että minä en halua polttaa eikä sen jälkeen tupakkaa ole tehnyt mielikään. Se ajatuskin polttamisesta on ollut tuon "heräämisen" jälkeen yhtä vastenmielinen/mahdoton ajatus kuin tupakointiaikoina oli se, ettei olisi polttanut vaikka terassilla oluella ollessaan. Silloin ei siis vaan olisi voinut olla polttamatta ja nykyään en vaan voisi polttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Hommaa keuhkoahtauma. On silloin paljon helpompi lopettaa. ;)

Jokaisella tupakoitsijalla on keuhkoahtaumatauti, mutta etenevänä tautina sen huomaa vasta kun se alkaa kunnolla oireilla..

Itselläkin kyllä tuo tauti auttoi eli aiemmin ei lopettaminen oikein edes huvittanut, mutta kun alkoi henkeä ahdistamaan oikein kunnolla ja joutui hommaamaan avaavan kortisonipiipun lekurilta niin silloin lopettaminen olikin ihan iisiä. Harmi vaan, ettei tästä parane enää edes loppuelämän kestävällä savuttomuudella vaan ainoastaan taudin eteneminen on pysähtynyt/hidastunut :-(

Kurja tauti joka viiituttaa oikein huolla.

Vierailija kirjoitti:

Lopettamalla. Osoitat itsellesi että sinulla on luonnetta lopettaa. Niin yksinkertaista se on. Kaikki muu on vain tekosyitä.

Juuri näin. Muistelepa kuinka pahalta se rööki maistui ja miten se pisti yskittämään kun polttamista aloitti.  Ei ollut helppoa ei.

Ja koska sä silti pystyit aloittamaan polttamisen niin silloin sä pystyt sen myös lopettamaan. Se vaadittava tahdonvoima on sinulla ihan todistetusti.

https://www.storytel.com/fi/fi/books/72136-Stumppaa-taehaen?gclid=EAIaI…

Lopettaa tupakan ostamisen, muuta keinoa ei ole.

Älä osta tupakkaa, älä pummaa keneltäkään, sano aina "ei kiitos" jos joku tarjoaa. Muuta ei tarvitse tehdä.

Osta vaikka xylitol-purkkaa tms ja jauha sitä jos kauheasti jotain tekisi mieli.

Lopetin itse -98 ilman mitään apukeinoja, kuten laastareita. On tärkeää olla vahva oikeina hetkinä. Eli kun olet kaupassa, et osta tupakkaa. Toinen tärkeä asia on että älä hakeudu tupakoivien seuraan. Älä esimerkiksi mene tauoilla muiden mukana tupakkapaikalle.

Ensimmäiseen kuukauteen, mieluiten pariin - kolmeen kuukauteen olisi tärkeää myös välttää käymästä baareissa tai kotibileissä. Kun vedät alkoholia ja seurassa on tupakoijia, sorrut erittäin suurella todennäköisyydellä siihen että pyydät joltain tupakan, ja sen jälkeen seuraavan ja sitten ostat oman askin. Eli homma lähtee käsistä.

Kannattaa myös viettää vähemmän aikaa tupakoivien ystävien kanssa. Tai pyytää ystäviä olemaan polttamatta sinun seurassasi. Samalla näet ketkä ystävistäsi ajattelevat sinun etuasi, ja ovat valmiina tinkimään hieman omasta mukavuudestaan sen hyväksi. Ja ketkä eivät ole.

Oman kokemukseni mukaan ensimmäiset 3 viikkoa on hankalaa. Silloin ainakin minulla oli fyysisiä vieroitusoireita, mutta sen jälkeen ne lähtivät. Jäljelle jää tapariippuvuus. Sen takia kannattaa muuttaa tapojaan ja pitkälläkin tähtäimellä olla menemättä tupakkapaikoille.

Kun olet ollut polttamatta kauemmin, ehkäpä vuoden, silloin elimistö alkaa jo olla tottunut tupakattomaan elämään, ja jos silloin menetkin sortumaan tupakkaan, niin siitä tulee huono olo eikä se maistu. Näin ainakin itselleni on käynyt.