Vanha isäni lähetti synttärikortin jossa kertoi rakastavansa minua
Kuitenkaan ei sitä juuri montaa kertaa lapsuudessa sanonut eikä välittänyt vaikka mielisairas äitini simputti ja heitti usein kotoa. Miten tuohon nyt pitäisi suhtautua?
Kommentit (6)
Kivaa, onneksi olkoon vaan Sinulle minunkin puolestani !
Mitä jos olisit vain tyytyväinen että sinulla on (ainakin omien sanojensa mukaan) rakastava isä? Rakkauden tunnustaminen ei ole ollut hänelle kai helppoa, joten voisit ottaa asian hyväksyvästi vastaan ja elää tässä hetkessä. Katkeruudet äitiäsi kohtaan voinet käsitellä isääsi siihen sotkematta.
Vierailija kirjoitti:
Ihana
Mitä ihanaa tässä on? 16v-18v kiersin missä sattuu kun en saanut kotona asua. Heti samana päivänä kun täytin 18v sain vuokrayksiön. Hain omaa asuntoa jo 16v mutta mistään en vuokrakämppää saanut.
On sanonut kuitenkin lapsuudessasi muutaman kerran?
Minulle ei ole isä sanonut sitä kertaakaan rakastavansa puhumattakaan, että olisin koskaan saanut isältä minkäänlaista korttia ei syntymäpäivänä eikä jouluna.
Huutoa, valitusta, haukkumista olen saanut.
Sinuna olisin iloinen tuosta kortista. Säilytä aarteena ja todisteena siitä, että sinua on isä rakastanut. Voit sitten lukea sitä, kun olet itse isäsi ikäinen. Ikävää, että hän ei ole suojellut sinua kun olit lapsi, mutta todennäköisesti hän ei omien puutteellisten kykyjen vuoksi pystynyt siihen.
Parhaansa varmaan yrittänyt. Mutta ole ilmeiseti aikasi lapsi ja kaikki ongelmasi juontuu vanhemmistasi ja lapsuudestasi.
Ihana