Oman miehen seura ahdistaa

Nykyään on alkanut ahdistamaan oman mieheni seura. En tiedä miksi. Asutaan yhdessä.
Aina toivon että hänellä olisi mahdollisimman pitkä työpäivä. Toivon että mies ei tulisi välillä kotiin ollenkaan vaan menisi vaikka kaverilleen. Mutta ei koskaan.
Hän kotiin tullessaan puhuu kokoajan, on ihan kiinni kokoajan ja joudun hänelle sanomaan että ahdistaa ja tuntuu etten saa happea kun tulet niin kiinni mutta mies ei usko kun "hän rakastaa niin paljon ettei haluaisi olla erossa"
Olen miettinyt että minä en sitten varmaan rakasta. Ahdistaa vaan kokoajan. Töistä hän laittaa viestiä ja soittelee jatkuvasti, en saa missään kunnolla rauhaa hänestä. Jos erehdyn vastaamaan niin puhelua ei saa katkaistua millään kun hän puhuu vaikka pikkukivistä että saisi kuulla minun äänen. Tänään ilmoitti että on lyhyempi työpäivä. Aloin itkemään puhelun jälkeen.
Mikä minulla on?
Kun mies nukkuu hiljaa itsekseen niin voisin silloin silitellä ja katsella häntä vaikka kuinka kauan, mutta aina kun hän on hereillä niin toivon eroa tai jotain että saisin olla rauhassa.
Olen kerran jopa pettänyt miestäni kostoksi kun olin sanonut että haluan olla rauhassa illan ja hän väkisin yritti viihdyttää ja tehdä ruokaa yms. Lähdin ajelemaan ja päädyin ex säädön luo.
Tiedän, kuulostaa tyhmältä mutta en mahda tälle mitään ja haluaisinkin kysyä onko kellään ollut samanlaisia tuntemuksia kumppania kohtaan?
Itse epäilen että ahdistus johtuu tuosta liiallisesta innokkuudesta. Kun hän on niin riippuvainen minusta eikä mitään halua tehdä ilman minua. Hän jätti vuosi sitten tutustuessaan minuun omat ystävät ja vanhemmat ihan taka alalle ja alkoi palvomaan vaan minua. En silloin tajunnut perääntyä koska tilanne ei ollut näin paha silloin ja ajattelin että se oli vaan alkuhuumaa mutta ei kun pahentuu.
Aiemmin meno ei ollut näin pakkomielteistä ja silloin osasin nauttiakin miehen seurasta ja tunsin rakkauden? Tunnetta.