Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
miten äiti voi olla
09.02.2009 |
liikaa lapsensa kanssa?
meillä on nyt 1,5v ikäinen lapsi ja mua ärsyttää kritiikki jonka mukaan olen liikaa lapseni kanssa. kuinka lapselleni tekisi hyvää olla muiden hoidossa ja yökylässä, kuinka mulle tekisi hyvää lähteä vaikka reissuun pariksi päiväksi.. miksi ihmeessä?? mä olen kotiäiti, enkä vielä ainakaan yhtään väsynyt. miksi mun pitäis viedä lapsi hoitoon ilman tosi hyvää syytä. on meidän lapsi kummitädillänsä muutaman kerran ollut yökylässä, kun siihen oli oikea syy (kaverin synttärit, parhaan ystävän polttarit ja häät). miksi tuon ikäisen olisi pitänyt jo olla paljon enemmän hoidossa.
mun mielestä mä oon etuoikeutettu kun saan olla näin paljon oman lapseni kanssa. en halua menettää hetkeäkään. jätän lapsen kyllä isänsä kanssa ilman ongelmia jos käyn ostoksilla/asioilla, mutta en tajua miksi minulle tai lapselleni tekee hyvää se että me olisimme erossa toisistamme enemmän. lapsella oli eroahdistusta ja oli kovasti mussa kiinni, kaverin mielestä se oli minun vikani koska itse olen lapseni siihen opettanut ja että luulisi mun siitä oppineen että lasta pitää viedä hoitoon. ensinnäkin eroahdistus on normaalia ja sen äitiä kaipaavan lapsenko mä sitten vien hoitoon ihan vaan sen takia että jonkun muun mielestä se olisi normaalia.
mä en tajua missä vaiheessa meitä äitejä jotka oikeasti haluamme viettää aikaa lapsemme kanssa, alettiin arvostelemaan. miksi nyt on normaalimpaa viedä lapsi jatkuvasti mummolaan että pääsee ite ryyppäämään..
ja parasta meidän taloudelisessa tilanteessa olisi että menisin töihin ja olen minä töitä kattellut sillä silmällä että jos tarpeeksi kiinnostav paikka on auki niin töitä haen. mulle vaan raha ei koskaan ole ollut tärkeää, enkä rahan takiakaan tahtoisi lasta päivittäin hoitoon viedä. pakkohan se pian on. siihen asti haluaisin nauttia kotiäitiydestäni. tällä hetkelläkin on vaan n.100€ kahdeksi viikoksi, mutta en mä valita. mulla on maailman ihanin pieni lapsi ( ja kovapäisin :D)
Kommentit (14)
sen veran että mies ei mua töihin patista. ei voisikaan koska ei itsekään töitä ole tehnyt aikoihin. hän on kuntoutuksessa ja siksi meillä on niin vähän rahaa kun elämme pelkästään molempien tuilla. ja tiedän kyllä että tämä ei kauaa voi näin jatkua. mies aloittaa pian kuntouttavan työtoiminnan ja minä katselen töitä ja tämän vuoden puolella on töihin mentävä.
ja mies rakastaa lasta ylikaiken, mutta aina saa selitellä miksi olin poissa kolme tuntia enkä ainoastaan kahta jonka lupasin olla jos he jäävät kahden. mies siis ei mua pakota lapsen kanssa koko ajan olemaan, mutta ei myöskään itse halua ottaa kaikkea vastuuta. toivonkin tilanteen muuttuvan kun lapsi kasvaa. nythän lapsi on siinä iässä että kiipeilee joka paikassa hirveesti ja kaikki menee vieläkin suuhun eli lapsen perään saa kattoa. olen yrittänyt heille antaa kahden keskistä aikaa, ne minä mikään skitso äiti ole.. en vaan ymmärrä miksi lapsi pitäisi viedä ulkopuolisella hoitoon jos meisät jompikumpi voi lapsen kanssa olla.
ja miehelle monesti olen jo puhunutkin siitä, että tämä vaihe on tällainen ja vielä on edessä se aika jollain pikku-tyttö on iha täyisn isänsä perään ja rakastaa isäänsä eniten maailmassa. miehestä nimittäin näkee että koville ottaa se että lapsi huutaa hänen sylissän ja ainoastaan äiti kelpaa.
ap
yhtä tyytyväinen? Kuinka paljon mies saa vietää aikaa lapsensa kanssa kahdestaan? Hekin meinaan kaipaavat sitä - vaikkeivät myöntäisikään tai itse tunnistaisi tarvetta, he kaipaavat sitä.
SAmoin ottaisin huomioon miehen mahdolliset ajatukset taloudellisesta tilanteesta. On aika stressaavaa olla yksin vastuussa taloudesta, jossa on vain 100 euroa kahdeksi viikoksi...
Sekin on muuten totta, että vaikka tietynikäisenä lapsilla on eroahdistusta ja he tarvitsevat äidin(tai isän) jatkuvaa läsnäoloa, SITTEN KUN se eroahdistus menee ohi, lapsi kasvaa seuraavaan kehitysvaiheeseen ja alkaa sulattaa itsensä vanhemmasta erillisenä olentona, hän alkaa tarvita harjoitusta siinä. Lapsi ei ole samanlainen kuukauden vanhsata täysi-ikäiseksi, vaan lapsen tarpeet muuttuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta tajuat kai, että teidän perheenne tilanne ei myöskään ole normaali ja lapsen kannalta olisi hyvä päästä normiyhteiskuntaankin tutustumaan.
paitsi että meillä ei ole ketään, kuka edes yökylään olisi ottanut. Mutta eipä siihen ole ollut tarvettakaan. Toiset isovanhemmat asuvat kaukana yli 500km päässä ja toiselta puolelta ovat kuolleet.
Hän ehtii kyllä tutustua yhteiskuntaan ja opetella sen sääntöjä, ehtii luoda ystävyyssuhteita ja tehdä vaikka mitä. Tässä vaiheessa tärkeintä on ne omat vanhemmat ja turvallinen suhde heihin, sitä ei voi lykätä myöhemmäs, kaiken muun voi.
Sukulaissuhteitakin voi vahvistaa ja hoitaa ihan päiväsaikaan, toisin kuin av: lla usein annetaan ymmärtää (täällä ajatellaan yökyläilyn olevan ainoa tapa vahvistaa lapsen suhteita isovanhempiin)...
enkä aiokaan näin jatkaa ikuisesti. 1 vuotias tuskin vielä tajuaa että äidin ja isän pitäisi käydä töissä ja että meidän perhe on jotankin erilainen isän sairauden takia ja huonon rahatilanteen takia. mullaki kuitenkin mun mielestä on se oikeus olla kotona lapsen kanssa se kolme vuotta. vaikka todennäköisesti olen töissä jo kun lapsi 2v täyttää.
mutta tajuat kai, että teidän perheenne tilanne ei myöskään ole normaali ja lapsen kannalta olisi hyvä päästä normiyhteiskuntaankin tutustumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta tajuat kai, että teidän perheenne tilanne ei myöskään ole normaali ja lapsen kannalta olisi hyvä päästä normiyhteiskuntaankin tutustumaan.
4 lapsen äitinä olen kyllä sitä mieltä että alle 3v ei kaipaa mitään muuta kuin normaalia elämää äidin ja isin kanssa. Lähempänä 3v alkaa lapsi selvästi innostua muista lapsista!
Mä hoidin kaikki lapset kotona kunnes olivat kukin kerrallaan väh. 3v, esikoinen jopa 5v. ja ihan mainiosti ovat ehtineet tähän normi yhtiskuntaan (häirikkökiusaajat yli suurissa ryhmissä, koulu kiusaamiset jne jne ) saada kokea!
Uskon että itsetunto ym on vankempia kun on ihan pienenä saanut olla turvassa koton!!
Ja meillä on onneksi ollut mummo joka on hoitanut tarvittaessa, lapset rakastavat mennä hoitoon hänelle, mutta ne tosiaan ole huvikseni laittanut hoitoon...toki miehen kanssa vietetty laatuaika kuuluu hyviin syihin viedä hoitoon :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsen kanssa.
Harrastusta, kerhoa, puistotätiä vähän laajempaa aikuispiiriä vähitellen...
Rytmiä, muita lapsia...
Hän ehtii kyllä tutustua yhteiskuntaan ja opetella sen sääntöjä, ehtii luoda ystävyyssuhteita ja tehdä vaikka mitä. Tässä vaiheessa tärkeintä on ne omat vanhemmat ja turvallinen suhde heihin, sitä ei voi lykätä myöhemmäs, kaiken muun voi.
Sukulaissuhteitakin voi vahvistaa ja hoitaa ihan päiväsaikaan, toisin kuin av: lla usein annetaan ymmärtää (täällä ajatellaan yökyläilyn olevan ainoa tapa vahvistaa lapsen suhteita isovanhempiin)...
sukulaiset on tervetulleita vaikka joka päivä. mun sisarukset käy muutaman kerran viikossa ja lapsemme rakastaa heitä tosi paljon. isovanhemmat vierailee ja yksien isoisovanhempien luona kyläillään kerran viikossa. eli suhteet sukulaisiin on kyllä kunnossa :D kaikki sukulaiset asuvat samassa kaupungissa, miehen vanhemmat asuu n.20km päässä, sen kauempana ei läheisiä sukulaisia ole
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsen kanssa.
Harrastusta, kerhoa, puistotätiä vähän laajempaa aikuispiiriä vähitellen...
Rytmiä, muita lapsia...
ulkoilemma päivittäin ja kuten sanoin tapaamme sukulaisia lähes päivittäin.
minähän kirjoitin, että ei vielä, mutta ennen pitkää. Vuoden päästä viimeistään.
Ja minä olen itse kotiäidin ja sairastelevan isän perheestä, joten tiedän kyllä, mitä se tarkoittaa lapslele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsen kanssa.
Harrastusta, kerhoa, puistotätiä vähän laajempaa aikuispiiriä vähitellen...
Rytmiä, muita lapsia...
minähän kirjoitin, että ei vielä, mutta ennen pitkää. Vuoden päästä viimeistään.
Ja minä olen itse kotiäidin ja sairastelevan isän perheestä, joten tiedän kyllä, mitä se tarkoittaa lapslele.
ei onneksi isän sairaus ole esteenä toiminnalle perheen sisällä. eli isä on fyysisesti terve. henkisestikään isä ei ole masentunut tms.. eli on toimintakykyinen muuten paitsi vieraiden ihmisten kanssa. eli ei haittaa meidän normaali elämää millään tavalla
Alue: Aihe vapaa
yhtä tyytyväinen? Kuinka paljon mies saa vietää aikaa lapsensa kanssa kahdestaan? Hekin meinaan kaipaavat sitä - vaikkeivät myöntäisikään tai itse tunnistaisi tarvetta, he kaipaavat sitä.
SAmoin ottaisin huomioon miehen mahdolliset ajatukset taloudellisesta tilanteesta. On aika stressaavaa olla yksin vastuussa taloudesta, jossa on vain 100 euroa kahdeksi viikoksi...
Sekin on muuten totta, että vaikka tietynikäisenä lapsilla on eroahdistusta ja he tarvitsevat äidin(tai isän) jatkuvaa läsnäoloa, SITTEN KUN se eroahdistus menee ohi, lapsi kasvaa seuraavaan kehitysvaiheeseen ja alkaa sulattaa itsensä vanhemmasta erillisenä olentona, hän alkaa tarvita harjoitusta siinä. Lapsi ei ole samanlainen kuukauden vanhsata täysi-ikäiseksi, vaan lapsen tarpeet muuttuvat.