Esteettinen oikomishoito teinille

Moi!

Olen itse 14-vuotias tyttö, jolle aloitettiin 11 vuotiaana esteettisistä syistä yksityisellä oikomishoito. Vanhemmilta kysyttiin, mutta vastaan nyt minäkin lapsen näkökulmasta.

Varsinkin alahampaani olivat aika ristissä ja yläkulmahampaat liian edessä. Isompi ongelma oli ala- kuin ylähampaisiin. Nyt oikominen alkaa olla loppusuoralla kiinteiden rautojen suhteen, pari vuotta pidän vielä yörautoja. Suosittelen tosi paljon. Nyt hampaani ovat nätissä suorassa rivissä. Vanhemmiltani ajatus alunperin tuli, ja he auttoivat minua ymmärtämään, kuinka paljon paremmalta hampaani tulee näyttämään.

Hampaiden oikominen voi tuntua aika kidutukselta, jos sitä itse ei halua. Kannattaa jutella tyttärenne kanssa, miltä aikuisena esim. puhuminen ja hymyileminen näyttää, jos hampaat ovat vinot. Aikuisena hampaat on vaikeampi oikoa ja prosessi on pidempi. Hyvä, ettet painosta. Oikomishoito olisi ollut ikävää vain siksi, että joku muu haluaa.

Toivottavasti tästä oli jotain apua.

Jos tilanne on se, että julkisella ette ilmaiseksi tule saamaan kuitenkaan, niin teinä odottaisin, että tyttöä itseä alkaa kiinnostaa. Jos alkaa.

Kalliista oikomishoidosta on laiha lohtu jos tytöllä ei ole motivaatiota pitää kojeita, ja sanokaa mitä sanotte, mutta minulla ainakin hampaiden vinous paheni kun tuli viisaudenhampaita yms. Kyseenalaistan, olisiko hoidon tulos ollut pysyvä jos olisin ottanut 14v.

Itse oikomishoidon aikuisena läpikäyneenä suosittelen lämpimästi hoitamaan asian nyt. Ei ollut kivaa kolmekymppisenä olla hampaat raudoissa ja uskon sen vaikuttaneen työhaastattelussakin kielteisesti. Ehdottomasti homma hoitoon nyt kun muillakin saman ikäisillä on oikomishoitoja meneillään.

Mulle aloitettiin aikoinaan peruskoulun viidennellä luokalla esteettinen oikomishoito yksityisellä. Julkinen puoli ei olisi hoitanut sillä haitta oli kosmeettinen. Ei äitini kysellyt minulta että haluanko vaan minut vietiin vain yksityisklinikalle. Tosin isän kanssa keskustelivat kuulemma pitkään kun isä piti hintaa kalliina suostuen kuitenkin. Hyvä kun hampaani korjattiin silloin. Eipä se mitenkään erikoiselta tuntunut kun monella kaverillakin oli hammasraudat, tosin julkisella puolella laitetut. Suosittelen jos taloudellinen tilanne antaa myötä, itse olen tyytyväinen vanhempieni ratkaisuun.

Vierailija kirjoitti:

Itse oikomishoidon aikuisena läpikäyneenä suosittelen lämpimästi hoitamaan asian nyt. Ei ollut kivaa kolmekymppisenä olla hampaat raudoissa ja uskon sen vaikuttaneen työhaastattelussakin kielteisesti. Ehdottomasti homma hoitoon nyt kun muillakin saman ikäisillä on oikomishoitoja meneillään.

Itsellä oikomishoidosta ei ole ollut mitään imagohaittaa, vaikka vaihdoin töitä niiden aikana kahdesti. Voi toki olla, että kun ennen hoitoa pidin suuni visusti kiinni, ja kojeitten kanssa olen avoimemmin, niin tämä on ollut minun kohdalla vain positiivinen muutos. Hymyilen enemmän. Kukaan ei ole tullut pällistelemään ainakaan päin näköä. Pahempi se olisi silloin 12v ollut rillipää + hammasraudat. Ainakin meidän koulussa. En soimaa siitä itseäni, etten ottanut silloin rautoja. Toki olisin halunnut tietää esim päänsärystä ja muista purennan ongelmista. Josko se olisi saanut teini-minän pään kääntymään.

Mutta en missään nimessä tarkoita kyseenalaistaa kenenkään toisen kokemusta. Itselle vaan aika oli kypsä karvan alle 30-vuotiaana, ja olin jo niin sinut asian kanssa.

Sukulaistyttö juuri pahoitteli, etteivät vanhempansa hoidattaneet hänen oikaisuhoitojaan teini-iässä. Eikä ole ihan pelkkä kosmeettinen haitta, vaikuttaa nimittäin myös puheeseen. Nyt parikymppisellä opiskelijalla monen vuoden oikomisrumba edessä.