Lue keskustelun säännöt.
Onko outoa rakastaa siskon lasta kuin omaansa?
16.07.2020 |
Olen hänen syntymästään asti rakastanut häntä niin paljon ja olemme todella läheisiä toisillemme. Minulla ei ole omia lapsia ja tuo lapsi on minulle sitten kai lapsen korvike. Eilen kun muutaman viikon tauon jälkeen näin hänet taas niin olin pakahtua onnesta ja ihmettelin itsekseni, että miten voinkaan rakastaa häntä niin paljon. Rakastan katsoa kun hän oppii kaikkea uutta ja hän on ihana ja rakastettava lapsi kaikin tavoin. Välillä pelottaa, että kun hän kasvaa tuosta, niin unohtaako tätinsä sitten jossain vaiheessa. Rakastan häntä niin paljon, että en tiedä miten minun käy jos niin kävisi.
Kommentit (10)
vaikea verrata jos ei ole omaa lasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia mutta verrata voit sitten kun saat oman. Että rakastatko samalla tavalla.
Kyllähän maailmassa on toisaalta paljon ihmisiä joille joku muu ihminen kuin oma vanhempi on ollut aina läheisin.
Vierailija kirjoitti:
Ihana täti olet <3 On onni, että sukulainen vilpittömästi rakastaa kun omaansa. Niin lapselle, kun vanhemmalle (jos ei kuitenkaan ala kasvatusohjeita antamaan 😄)
Kiitos :) juu en todellakaan sekaannu kasvatukseen muuta kuin silloin kun hän on minun kanssani, niin nämä normaalit turvallisuusjutut ja käsien pesut.
Ap
Ihan normaalia. Ja yhtä normaalia on ettei rakasta sukulaisen tai ystävän lasta kuin omaansa. Usein tuntuu että odotetaan rakastettavan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia mutta verrata voit sitten kun saat oman. Että rakastatko samalla tavalla.
Kyllähän maailmassa on toisaalta paljon ihmisiä joille joku muu ihminen kuin oma vanhempi on ollut aina läheisin.
Niin, vaikka minulla ei omaa lasta ole, niin tämä lapsi on semmoinen että tekisin kaiken hänen puolestaan. En ole kohdannut elämässäni ihmistä jota rakastaisin enemmän. Tunnen häntä kohtaan jotain kummaa sielunrakkautta mitä en ole koskaan aiemmin kokenut.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kiva, sisko on yhden kerran taaperona ottanut meidän lapsen syliin ja silloinkin sanoi että se haisee pahalle.
Ei ole ollut muuten missään tekemisissä paitsi synttäreille tuonut jonkun pienen lahjan.
Onko tuo lapsi ollut aapeella paljon hoidossa tai jotain että on siihen niin kiintynyt?
Mutta tuskin tietää mitä huolta ja murhetta lapsi aiheuttaa jos kaikki ei mene aina niin kuin kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia mutta verrata voit sitten kun saat oman. Että rakastatko samalla tavalla.
Kyllähän maailmassa on toisaalta paljon ihmisiä joille joku muu ihminen kuin oma vanhempi on ollut aina läheisin.
Niin, vaikka minulla ei omaa lasta ole, niin tämä lapsi on semmoinen että tekisin kaiken hänen puolestaan. En ole kohdannut elämässäni ihmistä jota rakastaisin enemmän. Tunnen häntä kohtaan jotain kummaa sielunrakkautta mitä en ole koskaan aiemmin kokenut.
Ap
Siis lellittelet, annat/hankit kaiken minkä lapsi haluaa, mutta et aseta mitään rajoja ja vaatimuksia.
Et tiedä miten rasittavaa on kun oma lapsi joutuu olemaan isovanhemmilla missä saa tehdä mitä vaan ja ihan kaikki tehdään niin kuin lapsi haluaa, kotona alkaa sitten jatkuva valitus, kun vaarilla saa sitä ja tätä ja ei tarvitse tehdä sitä ja tätä.
Olen jo harkinnut jonkun lastenhoitajan palkkaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle kans veljeni lapset on niin tärkeitä ja rakkaita. Erityisesti olen kiintynyt veljeni vanhimpaan tyttöön, joka oli suvussamme pitkään se ensimmäinen lapsi. Nyt hän on ihana teinityttö. Voisin ottaa kenet tahansa veljeni lapsista vaikka luokseni asumaan, jos se joskus olisi opiskelujen tai töiden vuoksi tarpeen. Viihdyn heidän seurassaan ja haluaisin kaikella tavalla olla tukena, että heillä olisi hyvä elämä, lapsuus, nuoruus ja aikuisuus. Rakkaus ja kiinnostus ei ole vähentynyt heidän kasvaessaan vaan enemmänkin lisääntynyt vain. On mukava ajatella heitä myös tulevina perillisinä.
Ihana täti olet <3 On onni, että sukulainen vilpittömästi rakastaa kun omaansa. Niin lapselle, kun vanhemmalle (jos ei kuitenkaan ala kasvatusohjeita antamaan 😄)