Lue keskustelun säännöt.
Koska/miten kertoa r*iskatuksi tulemisesta uudelle kumppanille?
15.07.2020 |
Minut r*iskattiin tosiaan muutama vuosi sitten ja se suisti elämäni raiteiltaan, kärsin traumaperäisestä stressihäiriöstä ja opinnot joutuivat tauolle. Pääsin kuitenkin asiasta ajan ja terapian kanssa yli ja sain elämän syrjästä kiinni taas, jatkoin opinnot loppuun ja sain pääni kuntoon.
Tuo r*iskaus on kuitenkin todella kipeä asia minulle. Se tapahtui silloisen poikaystäväni toimesta riidan yhteydessä enkä ole sen jälkeen seurustellut tai harrastanut seksiä yhdenkään miehen kanssa. Alussa jo miehien kanssa samassa huoneessa oleminen oli epämiellyttävää enkä mielelläni juurikaan puhunut heidän kanssaan. Aika ja terapia auttoivat tuohonkin ja nyt olen viimeinkin tavannut ihanan miehen, jonka kanssa olen käynyt nyt kolmilla treffeillä. Ajatus seksistä ahdistaa kuitenkin jonkin verran ja mietinkin, että olisiko syytä kertoa tämä miehelle. En vain oikein tiedä miten sen kertoisin, koska enhän nyt voi suoraan vain pamauttaa tuollaista asiaa.
Siksipä kaipaisinkin nyt hieman apua ja vihjettä, että miten kertoa miehelle tästä vai kannattaako ylipäätään edes kertoa. Jos jollain on omakohtaista kokemusta asiasta, niin kertokaa ihmeessä!
Kommentit (20)
Näin miehenä sanoisin.
Että ei se sinun arvoasi ihmisenä vähennä ja jos joku mies kokee sen ongelmaksi, niin ehkäpä ei ollut sopiva kumppani muutenkaan. Parempi vaan että pääsit eroon jo aikaisessa vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein osaa sanoa miten, mutta voin kertoa miten se itsellä meni.
Keskusteltiin elämästä ja mies kysyi mikä on pahin asia elämässä, mikä mulle on tapahtunut. Siihen oli luontevaa kertoa tuo.
Mies järkyttyi aika paljon eikä nukkunut koko yönä. Oltiin siis jo vietetty öitä yhdessä ennen kuin kerroin. Hän oli myös eka mies raiskauksen jälkeen , jonka kanssa mulla oli seksiä. Hän oli hyvin hellä ja huomaavainen ja jotenkin se sai mun pelon väistymään.
Kyllä sen voi pamauttaa suoraankin, jos se sinusta itsestäsi tuntuu sopivalle. Todennäköisesti se tuntuu tästä henkilöstä pahalle, että olet joutunut sellaista kokemaan, mutta luultavasti susta tuntuu pahemmalta puhua asiasta, kuin hänestä kuulla se. En ole kokenut samaa, mutta olen ollut väkivaltaisessa parisuhteessa ja se vaikuttaa uusiin suhteisiini ja joudun kertomaan taustastani. Kärsin traumoista kuten sinäkin. Vastaanotto tälle puheelle on ollut miltei aina hyvä, yhden muistan pelänneen omasta puolestaan. Siitä on hyvä puhua, sinulle sopivalla tavalla. Jos siitä tuntuu vaikealta puhua suoraan, voitko laittaa vaikka viestissä tai kertoa puhelimessa. Sun ei tarvi kertoa kaikkea heti, synkimpiä yksityiskohtia myöten ja kaikkea mahdollisia seurauksia, myöhemmin tulee ihan varmasti lisää tilaisuuksia puhua asiasta lisää jos tai kun se on tarpeen.
Tsemppiä! Toipuminen on mahdollista ja myös uusi, rakkaudellinen parisuhde on mahdollinen, meille molemmille <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ikinä. Joistain asioista ei vain puhuta. Elä mieluummin loppuelämäsi yksin.
Luin vielä keskustelunavauksesi uudelleen ja mietin, että mikä olisi pienin mahdollinen kertomisen aste, mistä aloittaa. Voisiko vaikka kertoa, että sinulle on tapahtunut tällainen asia ja haluat ottaa sen vuoksi rauhallisesti? Mua on myös helpottanut suhteissa se, että jos tapahtuu traumatriggeri, niin toinen on tietoinen siitä, että sellaisia joskus on ja että niin voi käydä. Sieltä trauman keskeltä kun on vaikea sanoa mitään järkevää, edes sitä, että mihin on joutunut. Mutta kun toinen tietää ja ymmärtää, niin asiasta voi puhua sitten kun on taas parempi olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano alkuun että sinulle sattui onnettomuus ja kerrot asiasta myöhemmin.
Ongelma näin miehen näkökulmasta on , että en osaa suhtautua yleensä oikein naisten sanomiseen joten varmaan sanoisin jotain typerää. Toki ymmärrän, että ei ole naisen vika ollenkaan.... Vaikea aihe . En kyllä jättäisi naista tuon takia .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varmaan samaan aikaan kun mies kertoo kun häntä lyötiin takaraivoon nakkikiskalla ja vietiin se 20e seteli mikä oli kädessä. Viikoksi sairaalaan ja 300e laskua. yms kivaa. Ei nähnyt tekijöitä. Pnneksi sentään eivät oksanneet että lompakossa ois ollu toiset 400e.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma näin miehen näkökulmasta on , että en osaa suhtautua yleensä oikein naisten sanomiseen joten varmaan sanoisin jotain typerää. Toki ymmärrän, että ei ole naisen vika ollenkaan.... Vaikea aihe . En kyllä jättäisi naista tuon takia .
Joo reaktio voi yllättää. Mun tapauksessa mies meni aivan mykäksi eikä kyennyt sanomaan ensin mitään. Se tuntui itsestä tosi ikävältä, kun olin kuitenkin elämäni kipeimmästä asiasta avautunut. Aamulla kun sitten otin miestä kädestä, hän alkoi itkeä. Siitä tuli mullekin helpottuneempi olo ja pystytyttiin jo puhumaan asiasta. -4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerroin kokemastani exälle joka sittemmin paljastui narsistiksi.
Häntä kiihotti ja hän halusi "kun se toinenkin sai", sairasta vastentahtoista touhua.
Kun olisin halunnut, hänelle ei sopinut, mutta mitä vähemmän minulle olisi jollain hetkellä sopinut, sitä paremmin se sopi hänelle.
Olin aivan uupunut henkisesti, sekunda kävi kodissani vuosien ajan.
Ihmiskäsitykseni ei ole häävi, mutta pystyn yhä tuntea myötätuntoa.
Liikuttavaa kuulla, jos jonkun mies kykenee edes vähän tuntea myötätuntoa.
On toki niitäkin jotka voi vaan haukkua huor^ksi.
Vierailija kirjoitti:
Kerroin kokemastani exälle joka sittemmin paljastui narsistiksi.
Häntä kiihotti ja hän halusi "kun se toinenkin sai", sairasta vastentahtoista touhua.
Kun olisin halunnut, hänelle ei sopinut, mutta mitä vähemmän minulle olisi jollain hetkellä sopinut, sitä paremmin se sopi hänelle.
Olin aivan uupunut henkisesti, sekunda kävi kodissani vuosien ajan.
Ihmiskäsitykseni ei ole häävi, mutta pystyn yhä tuntea myötätuntoa.
Liikuttavaa kuulla, jos jonkun mies kykenee edes vähän tuntea myötätuntoa.
On toki niitäkin jotka voi vaan haukkua huor^ksi.
Hyi kamala, olipas karmea kokemus. Olen pahoillani puolestasi..-4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kertoa kokeneensa seksuaalista väkivaltaa. Itse koen sen jotenkin helpommaksi kertoa. Raiskaus on sanana niin tyly ja noi tilanteet on jokainen erilainen.
Sitten, kun koet oikean hetken olevan. Mä en ole kertonut mun seurustelukumppaneille kuin vasta...Jos se oikeesti sielussani tuntui siltä. Ei tarvi tietää liikaa. Kyllä sä sitten tiedät, kun sä haluat kertoa..
Sen voi kertoa että on kokenut seksuaalista väkivaltaa ja että se vaikuttaa.
Ei tartte avata asiaa hirveästi. Avaudu psykologille siitä sit enempi.
Kaikki on ihan oikein: kerroit tai et tai miten teetkin.
Vierailija kirjoitti:
Kerroin kokemastani exälle joka sittemmin paljastui narsistiksi.
Häntä kiihotti ja hän halusi "kun se toinenkin sai", sairasta vastentahtoista touhua.
Kun olisin halunnut, hänelle ei sopinut, mutta mitä vähemmän minulle olisi jollain hetkellä sopinut, sitä paremmin se sopi hänelle.
Olin aivan uupunut henkisesti, sekunda kävi kodissani vuosien ajan.
Ihmiskäsitykseni ei ole häävi, mutta pystyn yhä tuntea myötätuntoa.
Liikuttavaa kuulla, jos jonkun mies kykenee edes vähän tuntea myötätuntoa.
On toki niitäkin jotka voi vaan haukkua huor^ksi.
Ikävää, että on noin kypsymättömiä ’aikuisia’ noin arassa tärkeässä asiassa. Mutta onhan niitä. Mä en ole kaikille kumppaneille kertonut. En ole halunnut. En ole kokenut niin. Kerroin vasta, kun täysin luotin.
Kun kerroin, niin mies tuli tosi voimallisesti minun puolelleni ja oli vihainen ja turhautunut, että joku mies voi tehdä seksuaalista väkivaltaa. Ymmärsi, lohdutti. Ei kysellyt tai udellut.
Mulla on vähän sama. Vaikka teko tapahtui "vain" sormin, se pelko lamautti täysin ja aiheutti kokovartalojäätymisen ja valtavan paniikin. Itkin reilun vuoden tuon jälkeen spontaanisti esim kaupassa jos tilanne tuli mieleen. Nyt olen ok mutta pelkään miehiä. Mistä tiedän ettei seuraava mene vieläkin pitemmälle? En ole saanut sanottua tuota vielä kenellekään. Sympatiat siis täältä, kyllä me jotenkin pärjätään...
Kiitos paljon tsempeistänne ja omien kokemustenne kertomisesta! En itse oikein usko, että voisin edes tätä asiaa mieheltä pidemmän päälle salata varsinaisesti, luulen meinaan, että tämä trauma jollakin tavalla käytöksessäni näkyy. Ehkä eniten pelkään, että mies sitten pitäisi minua jotenkin saastaisena tai likaisena, en oikein tiedä mistä tämä pelko kumpuaa.
Mutta tsemppiä meille kaikille! Ei ole maailma helppo paikka. ap
Ehkä sinun olisi hyvä palata hetkeksi aikaa terapiaan. Se voisi auttaa sinua tässä uudessa tilanteessa. Vaikeaa kuvitella, että voisit jättää kertomatta miehelle.