Sairaanhoitajat! Miten rohkaistuitte lähtemään opiskeluajan jälkeen sairaanhoitajan töihin?
Ongelmani on se, että yksinkertaisesti jännittää lähteä oikeasti sairaanhoitajan töihin. Olen kyllä työntekijänä hyvin huolellinen enkä tee mitään mistä en ole varma, joten potilaiden puolesta en ole huolissani. Sen sijaan mietin sitä miten paljon joutuu sitten kyselemään kaikilta asioilta ja meneekö työkavereilla hermot :D
Varmaan jotain aloittelijan ajatuksia omassa päässä vaan. Tietenkin myös ylipäänsä iso vastuu ja varmaan oppii älyttömästi uutta, sillä eikös se oppiminen oikeasti vasta työelämässä ala tällä alalla. Olisi kiva kuulla muiden sairaanhoitajien kokemuksia omilta alkuajoiltaan :)
Kommentit (16)
Juuri potilaiden puolestahan sinun pitäisi olla huolissasi, provoilija.
Kannattaa mennä ensin töihin esim. palvelutaloon tai sellaiselle pitkäaikaisosastolle, joihin ei tule koko ajan uusia potilaita. Kerryttämään kokemusta ja varmuutta. Siis jos jännittää. Ja kannattaa valmistumisen jälkeen opiskella itsenäisesti, niin ajankohtaista tietoa on, se antaa varmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mennä ensin töihin esim. palvelutaloon tai sellaiselle pitkäaikaisosastolle, joihin ei tule koko ajan uusia potilaita. Kerryttämään kokemusta ja varmuutta. Siis jos jännittää. Ja kannattaa valmistumisen jälkeen opiskella itsenäisesti, niin ajankohtaista tietoa on, se antaa varmuutta.
Toiset taas sanoo, että kannattaisi mennä heti johonkin monipuoliselle akuuttiosastolle tai vastaavaan missä oppii todella paljon ja näkee kaikenlaista. Palvelutaloon jos menee niin sinne helposti jää kun kynnys lähteä muualle kasvaa.
En ole sh mutta lähipiiristä niitä löytyy. Tuo on ihan normaalia. Jos sulla on kivoja harkkapaikkoja takana niin kannattaa kysellä niistä työmahdollisuuksia.
Ihan normaalia joka alalla. Tuo menee heti ohi kun vaan pääset työn makuun. Niin ja se on ihan normaalia kun uudet työntekijät kyselee, enemmän työkavereita huolettaa jos uudet työntekijät ei kysele!
Vaikeaan paikkaan ensin, jossa oppii paljon. Muuten kynnys kasvaa, kuten aiemmin sanottiin. Teho-osasto, leikkaus-ja anestesiaosasto, päivystyspoliklinikka esimerkkeinä. Ehdottomasti, kokemusta on 35 vuotta.
Jokainen on joskus aloittanut. Sairaanhoitajan työssä on se hyvä puoli, että työ on monessa paikassa tiimityötä ja sinulla on ison tiimin tuki takanasi. Potilaiden hoitoon osallistuu useita ammattilaisia yhdessä kanssasi. Missään et ole yksin, aina voit kysyä ja niin tekevät ihan vuosia työtä tehneet ammattilaisetkin.
Esim. Kotihoidossa ja palvelutaloissa sairaanhoitaja voi joutua olemaan aika yksinkin, kun taas esimerkiksi sairaalassa, terveysasemilla ja vastaavissa on isot määrät kollegoita ja lääkäreitä kanssasi.
Oli pakko mennä vaan jonnekin. Jälkeen päin mietittynä olisi ollut hyvä hakea sellaiseen paikkaan, missä on ollut harjoittelussa aiemmin. Jos haluat olla erikoissairaanhoidossa töissä, niin suoraan sinne sitten. Esim. vanhuspuolelle on helppo jämähtää ja kynnys lähteä kasvaa ajan myötä.
Opintoihin kuuluu pakollista työharjoittelua aika paljon. Syystä.
Ihan samalla tavalla kuin rohkaistuin menemään mihin tahansa työhön. Eli normaalisti vain menin ja opettelin talon tavat. Ei ole rakettitiedettä.
Mun pari sairaanhoitajakaveria sanoi, että opintoihin kuului niin paljon harjoitteluja, että heillä oli melko varma fiilis pärjäämisestä työssä, kun valmistuivat. Että kyllä sullakin varmasti taidot löytyy ap, tsemppiä!
Toinen kavereista oli kesätöissä vanhuspuolella, jossa vähän mitään toimenpiteitä ja osa vakkareista oli todella jumahtaneet sinne ja osaaminen oli kaventunut. Eli reippaasti vaan aloitus jossain monipuolisessa paikassa!
En rohkaistunut. Teen muita töitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mennä ensin töihin esim. palvelutaloon tai sellaiselle pitkäaikaisosastolle, joihin ei tule koko ajan uusia potilaita. Kerryttämään kokemusta ja varmuutta. Siis jos jännittää. Ja kannattaa valmistumisen jälkeen opiskella itsenäisesti, niin ajankohtaista tietoa on, se antaa varmuutta.
Toiset taas sanoo, että kannattaisi mennä heti johonkin monipuoliselle akuuttiosastolle tai vastaavaan missä oppii todella paljon ja näkee kaikenlaista. Palvelutaloon jos menee niin sinne helposti jää kun kynnys lähteä muualle kasvaa.
Heti akuutille, jos menet palvelutaloon niin et koskaan uskalla lähteä sieltä. Töihin mennessä kaikki tietää että olet vasta valmistunut ja neuvovat kyllä. Ja vaadi perehdytys
Jos valmistumiseen vielä hetki, tee sijaisuuksia. Siinä oppii todella paljon ja kynnys on matalampi alkaa töihin kun valmistut. Kiva työpaikka, joko pidempänä sijaisuutena tai jopa vakipaikkana voi myös löytyä näin.
Alum jännitys on normaalia, kaikki kokevat sen aluksi. Sehän vain kertoo että otat työsi ja vastuusi tosissaan. Ja kysy, aina saa kysyä ja pitää kysyä jos ei tiedä. Muista ettei ole tyhmiä kysymyksiä.
Hyvin se sujuu kun alkuun pääset. Tervetuloa joukkoon! T. Sairaanhoitajakollega:)
Läksin töihin Norjaan. Palkka oli about 4000 euroa/kk heti ensimmäisessä duunipaikassa. Ja tuo siis tavalliselle sairaanhoitajalle ilman mitään erikoistumista. Jos olet erikoissairaanhoitaja (pediatria, geriatria, sisätautien kirurgia) niin voit lähteä paukkutelemaan henkseleitä jopa 5000 euron palkalla.
Kielitaitovaatimukset ovat hyvä englanti ja hyvä ruotsi. Kun ruotsi on hallussa, sen pohjalta oppii nopeasti puhumaan myös norjaa.
Niin ja olen kyllä edelleen opiskelija, mutta jo ihan tulevaisuutta ajatellen kun valmistuminen ei enää kovin kaukana ole.
Ap