Valtava ilo, kun erityislapsi oppii uusia asioita ja kova työ tuottaa tulosta
Minulla on reilu 4v erityislapsi, jolla on laaja-alainen kehitysviivästymä ja autismin ja ADHD:n piirteitä.
Olen ollut lapsen kanssa kotona nyt kesän ja tänään juuri mietin, miten valtavan iloinen olen, kun lapsi on viimeisinä parina kuukautena oppinut uusia asioita ja kehittynyt muissa asioissa valtavin harppauksin. Esim. aiemmin kun menimme hakemaan postia, tappeli aina irti otteesta, että olisi juossut katsomatta autotien yli postilaatikolle. Kuitenkin tänään hän tiesi ilman ohjeistusta, että pitää odottaa ja käyttäytyi muutenkin hyvin ulkona, aivan eri tavoin kuin ennen. Parina viime päivänä hän on kuunnellut ohjeita aivan eri tavalla ja keskittynyt ja yrittänyt uudestaan. Se ilo oli niin valtava, että tirautin pari kyyneltäkin siitä ilosta.
Lapsi on ollut viimeiset pari vuotta erilaisissa tutkimuksissa ja käynyt pitkähköissä sairaalajaksoissa tutkimuksissa ja on puheterapiassa, syksyllä pitäisi alkaa vielä pari uutta terapiajaksoa. Kaikki lääkärit, terapeutit, neuvolan henkilökunta ym. ovat aina sanoneet, miten hienosti jaksan yrittää lapsen kanssa eri asioita uudestaan ja uudestaan ja teen asiat niin, että lapsen on mahdollisimman helppo yrittää itsekin ja liittyä mukaan tekemiseen. Ovat myös ihastelleet sitä, miten nopeasti saan lapsen rauhoitettua ja kannustan uusiin asioihin ja saan lapsen kokeilemaan uutta, vaikka jännittääkin niitä kovasti. Myös siitä, miten paljon lapsi tukee minuun, uskaltaa uhmata ja tulee kosketuksiin kanssani, olen saanut kehuja.
Vaikka olenkin kuunnellut parin vuoden ajan noita asioita paljon, vasta tänään se oikeasti iski minuun, miten paljon olen tehnyt töitä lapsen kanssa ja miten paljon hän oikeasti luottaa minuun. Se tunne on aivan uskomaton, kun sen tajuaa.
Halusin vain purkaa jonnekin tätä ja kysyä, ovatko muut erityislasten vanhemmat kokeneet tällaista ja millaisissa asioissa? Aina jaetaan kokemuksia siitä, miten raskasta erityislapsen vanhemmuus on, kuten se tietysti onkin, mutta jaetaan nyt välillä näitä onnistumisen tunteita!
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Tänne ei kannata tuollaisia kertoa. Olisiko joku vertaistukiryhmä?
No miksei? Eikö täällä sana ole vapaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänne ei kannata tuollaisia kertoa. Olisiko joku vertaistukiryhmä?
No miksei? Eikö täällä sana ole vapaa?
Käytkö täällä koskaan? Täällä haukutaan aina erityislapset ja heidän vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänne ei kannata tuollaisia kertoa. Olisiko joku vertaistukiryhmä?
No miksei? Eikö täällä sana ole vapaa?
Käytkö täällä koskaan? Täällä haukutaan aina erityislapset ja heidän vanhempansa.
Sehän se siinä onkin. Harvemmin sitä mitään positiivista heistä sanotakaan. On kuin raikas tuulahdus kun ei aina ole jotain negatiivista valitusta.
Jos joku viitsii tuhlata energiaansa haukkumiseen, niin antaa haukkua. Ei niihin kommentteihin tarvitse reagoida. Kun ihmiset tuppaavat muistamaan aina huonot kokemukset, esim. kaupoissa, niin ajattelin tällaisen ketjun olevan mukava piristys, kerrankin jaettaisiin positiivisia juttuja!
Ap
Kuulostat ihanalta äidiltä! Kaikkea hyvää teille! ❤️
Hyvä sinä ja hyvä sun lapsi! Nauti joka solullasi, hienosti olette jaksaneet ja onnistuneet. Vaikutat ihanalta vanhemmalta.
Kerrankin iloinen ja myönteinen aloitus tässä ketjussa. Harvinaista.
Voisin uskoakain, ellei olisi niin yliampuva kirjoitus.
Yritit liikaa ap, provoillakin on rajansa, siis se raja milloin uskottavuus katoaa.
Että jotkut jaksavatkin lannistaa toisia ihmisiä, jopa tällaisessa aiheessa. Todellakin saa nauttia kun onnistuu ja näkee miten kaikki se työ kannatti!
Muilla samanlaisia onnistumisia?
AP
Meidän 4v edistynyt huimasti, toimintaterapiaa takana 1,5 v ja nyt tuntuu, että oma kasvatuskin alkaa tuottaa hedelmää kaiken tuskaisen takkuamisen jälkeen. Hienoa, että teilläkin suunta parempaan!
Kasvatusalan ammattilaisena ja suurperheen äitinä aivan ihanan liikuttavaa lukea, toivon teille kaikkea hyvää! Erittäin tärkeää on saada ja vastaanottaa apua, ettei väsy matkalla. Ilmeisimmin olette apua saaneetkin. Ja se on arvokasta, kun osaat nähdä ja nauttia työn hedelmistä. Nämä hetket antavat taas voimaa, kun eteen tulee uusia haasteita ylitettäviksi. Olen iloinen, että kirjoitit tällaisen positiivisen viestin.
Tänne ei kannata tuollaisia kertoa. Olisiko joku vertaistukiryhmä?