Hyräilytourette

On tullut vastaan, on muuten ärsyttävää seurata vierestä.

Sitäkö se on, on ärsyttävää. Ylimielisen oloista.

No itsekin koen sen häiritsevänä nykyään. En vaan keksi yhtään miten siitä pääsin eroon. Yleensä, tai luulisin ainakin, etten toureta muuta kuin kotona ja läheisten läsnäollessa. 

Vaikea sanoa onko vastaajien kokema ollut juuri tätä. Voihan joku tietysti huvikseen ja omaksi ilokseen laulella. Kyse ei ainakaan omalla kohdalla ole siitä. 

Mulla on jalantaputus epilepsia, jos tulee hyvää musiikkia niin jalka alkaa taputtamaan maahan tahdissa.

Katsos vaan diagnoosia. En tiennytkään. Mulla soi päässä aamusta alkaen, pääni nappas yleensä ensimmäisen kuulemani sävelen ja alkaa pyörittää sitä kuin levyä. Usein hyräilen varsinkin kotona. Toissä välillä myös, siellä on muitakin samanlaisia ja hyrinämme hukkuu taustahälyyn. Voi olla että on pakonomaista mutta hiljaakin pystyn kyllä olemaan.

Läheiseni (adhd) on riimi -ja rallatteluspesialisti. Hänellä on kieltämättä kirjallista lahjakkuutta, mutta rytmi ja paino koukuttaa hänen kaltaisiaan ihmisiä. Nuorena hän pitikin sen ajan raskaasta rockista.

Vauhtiin päästyään hän ei lopeta vaikka pyytäisi. Myös jotkut jutut on pakko puhua alusta loppuun, vaikkei kukaan jaksaisi kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on jalantaputus epilepsia, jos tulee hyvää musiikkia niin jalka alkaa taputtamaan maahan tahdissa.

kyllä nauratti kiitos:-D

Touretteen kuuluu muutkin kuin vokaaliset ticksit, pitäisi olla myös sellaisia että jokin osa kropassa nykii. Ja näitäkin pitäisi kestää yli puoli vuotta, että saisi diagnoosin.

t. Tourette-lapsen äiti, tänään ei jaksa nauraa näille ketjuille kun lapsi itse kärsii sairaudestaan täysillä

Ap on pakko-oireinen, ei tourette.

Omasta mielestä tämä on enemmän tourettea kuin pakko-oiretta. Siis tapahtuu tahtomatta, automaattisesti.

Käsittääkseni pakko-oireinen tiedostaa sen mikä on pakko tehdä. Ei esim. mene automaattisesti pesemään käsiään, vaan kokee, että on pakko pestä. 

Koen, että myös adhd piirteitä itseltäni löytyy ja on vaikeaa olla paikollaan, etten liikuttelisi jotain kohtaa. 

Melkolailla ohis: Minulla on ocd ja välillä päähän takertuu pieni biisin pätkä tai jotkin repliikit sarjasta/leffasta. Siinä joutuu jo melkoiseen limboon jos koittaa vaikka saada unta ja päässä vaan pyörii "rockin rockin and rollin', down to the beach i'm strollin'"...

Turhauttavinta että se on vaan se max 10sek pätkä joka pyörii ja pyörii.

En koe tätä pakko-oireeksi. Ainakaan minun ei ole pakko hyräillä vaan teen sen automaattisesti ja lopetan, jos huomaan, että teen niin tai joku siitä minulle huomauttaa. Olen yhdistänyt hyräilyn itseni rauhoittamiseen. Olin lapsena erittäin arka ja ujo ja jännitin esim. kaupassa käyntiä yksin. Nykyään löydän itseni hyräilemästä lähes poikkeuksetta ostoksia tehdessä, vaikka en mitenkään pelkää tai jännitä sitä enää. Ehkä se on enemmän opittu tapa kuin jonkinlainen oire, koska pystyn sen lopettamaan heti, kun sen tiedostan.