Äiti antoi vauvan/1-vuotiaan itkeä ainakin 20 minuuttia ennen kuin otti syliinsä. Näin bussipysäkillä. Oliko oikein/väärin?
Minusta väärin että kesti niin kauan. Itse olisin heti ottanut vauvan syliin.
Kommentit (34)
Oikein. Äiti tuntee lapsensa parhaiten ja tietää, mikä toimii. Joka nyyhkäykseen reagoimalla opettaa lapsen pomoksi ja siitä ei ole kuin haittaa isompana.
Odotimme molemmat samaa linja-auto vuoroa pysäkillä. Lapsi kirkui ja huusi täysillä. t.ap
Mä olen muutaman kerran nähnyt samaa. Kerran oli kyseessä ihan vastasyntynyt, alle 2-viikkoinen vauva. Vauva itki paniikki-itkua vaunuissa ja vanhemmat ei reagoineet mitenkään, ei edes puhuneet vauvalle. Ensin tämä tapahtui bussipysäkillä ja myöhemmin bussin tullessa itku jatkui eikä vanhemmat edelleenkään tehneet mitään. Mulkoilin vanhempia ja he kyllä huomasivat, mutta en kehdannut sanoa mitään.
Ei ole normaalia huudattaa pientä, selvästi hädissään olevaa vauvaa noin.
Lapsi on terve kun se itkee ja leikkii, mutta sairas jos ei osaa sitä lopettaa.
Itse annan lapseni huutaa jonkin aikaa, jos itku on selvää väsymysitkua. Nukahtaa paremmin kun en heti ole ottamassa syliin. Ulkopuolisia saattaa järkyttää, mutta se on heidän ongelmansa.
Vierailija kirjoitti:
Oikein. Äiti tuntee lapsensa parhaiten ja tietää, mikä toimii. Joka nyyhkäykseen reagoimalla opettaa lapsen pomoksi ja siitä ei ole kuin haittaa isompana.
70-luvun kasvatusoppeja.
No aika kauan oli pysäkillä. Riippuu itkikö ja raivosko vai millasta itku se oli.. ei välttämättä tarvii ottaa syliin, kai sitä lasta voi muutenkin lohduttaa.
Ei varmaan muutenkaan halunnut ottaa pois, jos bussi tulee ja lapsi on hankala saada turvallisesti vaunuihin.
TAI
Äidillä ehkä oli pinna kireellä ja silloin on parempi olla ottamatta lasta syliin, ettei vaikka maltti mene ja retuuta lasta.
Mene ja tiedä.
Lapselle tulee turvaton olo kun itkuun ei reakoida.
Minun lapseni huusi kerran koko matkan kaupasta kotiin (n. 15 min kävely). Ei saanut kaupassa haluamaansa ja hermostui siitä. Annoin huutaa, kun ei ollut mitään oikeaa hätää. Lapset nyt välillä saa itkupotkuraivareita eikä ne siitä rikki mene, jos ei kaikkiin oikkuihin vastata sylittelyllä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen muutaman kerran nähnyt samaa. Kerran oli kyseessä ihan vastasyntynyt, alle 2-viikkoinen vauva. Vauva itki paniikki-itkua vaunuissa ja vanhemmat ei reagoineet mitenkään, ei edes puhuneet vauvalle. Ensin tämä tapahtui bussipysäkillä ja myöhemmin bussin tullessa itku jatkui eikä vanhemmat edelleenkään tehneet mitään. Mulkoilin vanhempia ja he kyllä huomasivat, mutta en kehdannut sanoa mitään.
Ei ole normaalia huudattaa pientä, selvästi hädissään olevaa vauvaa noin.
Vastasyntynyt on ei ole kuitenkaan sama asia kuin 1-vuotias. Harva 1-vuotias paniikkihuutaa.
Voi voi, taas joku lapseton järkyttyy siitä, että lapsi itkee. Kyllä on rankaa. Oikein kellosta pitää kytätä aikaa, kun ei muutakaan tekemistä ole.
Surullista. Olen nähnyt samantapaista: että lasta ei oteta syliin, vaikka itkee. Onko se, että lapset hoidetaan päivähoidossa, heikentänyt mallioppimista lapsenhoidossa: kun ei nähdä omaa äitiä vastaamassa nuoremman lapsen tarpeisiin, ei osata sitä enää itse aikuisena. Ei kai tytöt leiki enää vauvanukeillakaan vaan barbeilla, jotka on muotivaatteisiin puettuja aikuisia naisia.
Äitiys on vaistomaista toimintaa, ihminen on vieraantumassa vaistoistaan pahan kerran.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne oli noin kauan bussipysäkillä, jäikö joku vuoro välistä?
Tuo "en kiinnitä lapsen huutoon huomiota, jotta se ei luule, että huudolla saa haluamansa" -äitiys on nykypäivän juttu. Kun neuvolassa sanotaan, että ihan joka inahdukseen ei pidä vastata, niin noin 30 min on se aika, jonka lapsen annetaan nykyisin itkeä. Että se ei luule, että se voi komentaa itkulla vanhempiaan.
Vielä muutama vuosi sitten joka inahdukseen piti vastata heti, ettei vauvan turvallisuudentunne järky. Nytkö se on muuttunut?
Äiti luki ”tärkeitä” juttuja kännykästä?
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni huusi kerran koko matkan kaupasta kotiin (n. 15 min kävely). Ei saanut kaupassa haluamaansa ja hermostui siitä. Annoin huutaa, kun ei ollut mitään oikeaa hätää. Lapset nyt välillä saa itkupotkuraivareita eikä ne siitä rikki mene, jos ei kaikkiin oikkuihin vastata sylittelyllä.
Lapsen koulumenestyksen voi muuten päätellä siitä, saako hän itkupotkuraivareita ja karjuuko 15 min yhtäjaksoisesti. Nuo asiat kun korreloivat suoraa vanhempien antaman tuen ja kannustuksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi, taas joku lapseton järkyttyy siitä, että lapsi itkee. Kyllä on rankaa. Oikein kellosta pitää kytätä aikaa, kun ei muutakaan tekemistä ole.
Mulla on itselläni lapsia enkä ikinä huudattaisi vastasyntynyttä vauvaa kuten pysäkillä ja bussissa sitä vauvaa huudatettiin. Se oli ihan järkyttävää kuultavaa. Vanhempia oli kaksi kappaletta eikä kumpikaan reagoinut itkuun mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni huusi kerran koko matkan kaupasta kotiin (n. 15 min kävely). Ei saanut kaupassa haluamaansa ja hermostui siitä. Annoin huutaa, kun ei ollut mitään oikeaa hätää. Lapset nyt välillä saa itkupotkuraivareita eikä ne siitä rikki mene, jos ei kaikkiin oikkuihin vastata sylittelyllä.
Lapsen koulumenestyksen voi muuten päätellä siitä, saako hän itkupotkuraivareita ja karjuuko 15 min yhtäjaksoisesti. Nuo asiat kun korreloivat suoraa vanhempien antaman tuen ja kannustuksen kanssa.
Tuon "raivoajan" viimeisimmän todistuksen keskiarvo oli 9,2. Hyvää tulosta näköjään tuli, kun annoin raivota :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi, taas joku lapseton järkyttyy siitä, että lapsi itkee. Kyllä on rankaa. Oikein kellosta pitää kytätä aikaa, kun ei muutakaan tekemistä ole.
Mulla on itselläni lapsia enkä ikinä huudattaisi vastasyntynyttä vauvaa kuten pysäkillä ja bussissa sitä vauvaa huudatettiin. Se oli ihan järkyttävää kuultavaa. Vanhempia oli kaksi kappaletta eikä kumpikaan reagoinut itkuun mitenkään.
Sinulla on lapsia, mutta et näe mitään eroa vastasyntyneen ja 1-vuotiaan itkun välillä?
Miksi ne oli noin kauan bussipysäkillä, jäikö joku vuoro välistä?
Tuo "en kiinnitä lapsen huutoon huomiota, jotta se ei luule, että huudolla saa haluamansa" -äitiys on nykypäivän juttu. Kun neuvolassa sanotaan, että ihan joka inahdukseen ei pidä vastata, niin noin 30 min on se aika, jonka lapsen annetaan nykyisin itkeä. Että se ei luule, että se voi komentaa itkulla vanhempiaan.